Mothers, stampers: 24RO, 3RT
YEX715-1, YEX716-1
disc weight: 138g
Inner sleeve: ”Patent Applied For”, 1966-1968
Pientä turhautumistakin oli välillä havaittavissa kun yritin heikolla menestyksellä saada tätä ultraharvinaisuutta levyhyllyyn. Yellow Submarinen Odeon-exportpainos on lähes yhtä vaikea löytää kuin PPM kulta-musta stereota, näin uskallan väittää. YS:n hinta on noussut koko ajan. Kolme kertaa olen viime vuosien varrella hävinnyt niukasti huutokaupan, mutta nyt onnistuin ja jälkeenpäin ajateltuna juuri oikealla hetkellä, sillä aiemmat ovat olleet kunnoltaan tähän verrattuna huomattavasti heikompia, vaikka hinta niissä oli jopa kalliimpi. Nelinumeroista lukuahan nämä ovat, eikä ensimmäinen numero ole yksi taikka kaksi eikä edes kolme.
On perin kummallista, että EMI päätyi Odeon-levymerkille tässä julkaisussa. Toki Odeonilla ilmestyi monien maiden omat painokset kattaen lähes koko ko. maan The Beatlesin diskografian. Eikä The Beatles ollut ainoa bändi, Hayesin tehdas painoi samoihin aikoihin tusinan verran eri artistien levyjä exportiksi, samantyylisellä Odeonin labelilla. EMI ei ole kuitenkaan osannut tai pikemmin halunnut selittää, mistä johtui se, että juuri Odeonilla eikä Parlophonella. Kaikki muut exportit julkaistiin ainoastaan Parlophone-levymerkillä, pois lukien myöhäinen Hey Juden 2. painos, joka julkaistiin Applena.
Portugalista, Maltalta, Brasiliasta ja Saksasta näitä YS-exportteja on vuosien mittaan löytynyt. Aiemmin arveltiin, että kyseessä oli vain Portugaliin suunnattu täsmätoimitus. Nykytiedon mukaan on kuitenkin arveltu, jopa Spizer/Daniels kirjaan kirjoitettu, että Johnin ja Yokon häämatkan (20.3.1969) suuntautuessa Gibraltarille, pari kuukautta aiemmin julkaistu levy olisi ollut tietyllä tavalla osa tapahtumaa ja siten näitä exportteja olisi toimitettu erityisesti vain Gibraltarille, jossa ei ollut minkäänlaista omaa levytuotantoa. Siitä sitten Gibraltarilta tiettävästi ainakin osa niistä toimitettiin suoraan Lissaboniin, joka selittänee kyllä sen, miksi Portugalista näitä löytyy eniten. Vankka historiallinen yhteys Englannilla, Gibraltalilla ja Portugalilla tietenkin on.
Tämä levyhyllyn kappale tuli kaikesta tästä huolimatta, saksalaisesta, venäjän/tsaarin/itäblokin taidelasiin erikoistuneesta antiikkiliikkeestä. Mistä lie päätynyt sinne? Vaikkapa Maltalta. Maltaan toimitettiin taatusti moniakin exportteja. Sen sijaan, että kyseessä olisi ollut suora toimitus Englannista vuoden 1969 Saksaan kuulostaa aika absurdilta, sillä Saksassa painettiin enemmän kuin ahkerasti kaikkia The Beatles levyjä. Saksassahan Odeon oli omasta takaa ja YS-julkaisua varten tarvittava Apple. Mutta tässä levyssä on hintalappu: 30 DM. Onko se sitten alkuperäinen vuodelta 1969? Sitä en osaa sanoa, enkä jaksa selvittää. Jos joku tietää, että kuinka paljon LP maksoi Saksassa vuonna 1969, siitä olisi apua...
Pelkästään Gibraltar ja häät toisaalta kuulostavat aika kaukaa haetulta, joskin korostavat ja romantisoivat levyn harvinaisuutta, mutta epäilen että se olisi koko totuus.
Pienellä työllä löysin seuraavat mother ja stamper -koodit toteutuneista kaupoista:
24RG, 3AH
24RG, 3AH
24RO, 3RT
24RO, 3RT
24RO, 3RT
24RO, 3RT
24GO, 2RR
Kolme erilaista stamperia kuitenkin löytyy, eli kyllä näitä ainakin tuhat jossain pitäisi olla. Yllättävän monta stamperia, jos vertaa aikaisempiin export-levyihin. Kuinka tarkka laadunvalvonta EMI:llä sitten oli? Aika monta kertaa pettänyt. Kyllä. Tästä tulee mieleen väistämättä se, että kun matriisi on normaali, että hakattiinko etikettejä muutamaan painokseen satunnaisesti? Jos stampersit olisi kulutettu loppuun pelkästään näitä exportteja varten, olisi todennäköistä, että levyä olisi tarjolla useammin.
Takakannessa on Odeonin puna-kultainen tarra. Yleensä se löytyy takakannesta, mutta on myös kansia, joista se on puuttunut. Sama juttu kuin Abbey Roadin Parlophone-tarran kanssa. Onneksi tästä löytyy. Tarran hinta on aika kova kokonaisuudessa, useita satoja euroja. Siis se ero, että onko sitä vai ei. Takannen flipbackistä puuttuu Garrod & Lofthousen krediitit, sekin on pientä plussaa.
Tässä siis erittäin hyväkuntoisena (Kansi VG++ ja levy excellent+, soitettaessa mint) Hayesin tehtaan harvinaisin export-julkaisu, Odeonin levymerkillä. Viimeeksi samat fiilikset oli kun sain joskus aikanaan UK 1st PPM stereon osaksi hyllyä. Kohta on mahdollista kirjoittaa levyhyllyn ensimmäinen puutelista. Aiemmin se on ollut niin pitkä, että sitä olisi ollut vain harmillista lukea.
Harvinaisuus: 4+
 |
| Etupuoli |
 |
| Etupuoli, 30DM |
 |
| Takakansi |
 |
| Takakansi, Odeon gold sticker |
 |
| Takakansi, no printer's credit |
 |
| 1-puoli |
 |
| 1-puoli |
 |
| 1-puoli |
 |
| 1-puoli, matriisi |
 |
| 2-puoli |
 |
| 2-puoli |
 |
| 2-puoli |
 |
| 2-puoli, matriisi |
