lauantai 30. marraskuuta 2019

From Me To You / Thank You Girl (UK 1972 pressing) solid centre

UK 2nd pressing 1972, Parlophone R5015
Mothers, stampers: 3M, 11A
7XCE17329-1N / 7XCE17330-1N
sleeve: Parlophone swirl

Ensipainos singlestä From Me To You prässättiin vuonna 1963. UK 2. painos on yleisen tiedon mukaan vasta vuodelta 1976 ja silloinkin osana ”The Beatles’  Collection – singles collection 1962-1970” -boksia. Singleboksin singlejä toki myytiin myös yksittäisinä, vihreällä kannella.

Tavastian levymessuilla tuli vastaan varsin mielenkiintoinen singlepari. Molemmissa on sama idea, mutta tarkastellaan tässä päivityksessä singleä From Me To You.

From Me To You ja She Loves You
Tämä on EMI-logolla varustettu kiinteäkeskiöinen single ja etikettiä kiertää teksti: "EMI RECORDS LTD...". EMI-logollinen single-etiketti esiteltiin vuonna 1972 ja sitä käytettiin siitä eteenpäin monia vuosia.  Siitä voi päätellä, että kyseessä on 70-luvun painos. Huomio kiinnittyi ensin levypussiin, joka on Parlophone swirl tasaisella yläreunalla. Sitä käytettiin EMI Parlophonen singleissä vuosina 1969-1972. Itse levyn kiinteä keskiö ei vaikuta kovinkaan myöhäiseltä vaan pikemminkin 60-luvun lopun tuotokselta. Lopullinen varmistus, että single ei ole vuoden 1976 tuotantoa, löytyy matriisista ja soitoalueen ulkopuolisista teksteistä. Matriisi on sama kuin UK 1. painoksessa ja kaikilta osin visuaalisestikin identtinen. Levy on siis painettu samoilla metallisosilla kuin 1. painos. Singlen deadwaxissa on verokoodi MT, joka on varsin historiallinen painosajankohtaan nähden.

Vuoden 1976 prässäyksissä molempien puolien matriisi päättyy -2. Deadwaxissa ei ole enää mitään verokoodia.

Tämä single on siis suurella todennäköisyydellä vuodelta 1972.

Tätä koko asiaa tukee lisäksi se, että Andrew Miltonilla on tällä hetkellä huutokaupattavana amerikkalaisen levykaupan pusseihin suljettuja singlejä, joista kolme on vuoden 1969 etiketillä ja yksi (AHDN) juuri tällaisella samalla etikettivariaatiolla. Andrew tyytyy toteamaan, että singlet ovat 1969 prässäyksiä ja toimitettu Englannista US-levykauppaan, jossa ne on saapumisen jälkeen muovitettu.
Mielestäni ajankohta noille singleille on kuitenkin 70-luvun alku. 1969 etiketillä varustetut singlet lienevät UK varastoa.

Tämä kiinteäkeskiöinen single on siis UK 2. painos. Voisikohan olla jopa export? No, sitä pitää selvittää myöhemmin.

Harvinaisuus: 1,5+

Company sleeve

Company sleeve

A-puoli

A-puoli

A-puoli, matriisi

B-puoli

B-puoli

B-puoli, matriisi

perjantai 15. marraskuuta 2019

The Hollies: If I Needed Someone (SWE 1965 metal mother disc) one-sided EMI Svenska pressing tool

SWE metal mother disc 1965
Mothers, stampers: n/a
7XCE18343-1
sleeve: EMI cardboard sleeve

Levyhyllyn päivityksissä on usein tullut vastaan termit mother ja stamper. Niitä en ole alkanut suomentamaan sillä termit ovat  kansainvälisesti tunnettuja levynkeräilyssä. Levynvalmistusprosessissa käytettiin metalliosia, joiden avulla lopulliset vinyylit painettiin. Aluksi tehtiin master, josta tehtiin mother ja siitä vielä stamper. Ko. metalliosat ovat toistensa peilikuvia ja kun vinyylin pitää olla soittokelpoinen, sitä on siis myös mother. Stampereilla prässättiin vinyylejä. Kun stamper oli laadullisesti kulunut liikaa, otettiin käyttöön seuraava mortherista tehty stamper. Motherista tehtiin siis useita stampereita. Mother on yksipuolinen. A- ja B-puolet prässättiin eri aikaan.
Tukholman Nostalgipalatsetiin oli saatu erä EMI Svenskan käyttämiä alkuperäisiä metallisia mother-levyjä. Yhdessä niistä oli related-tasoinen yhteys The Beatlesiin, joten kävin kivijalkakaupassa ensin toteamassa valmisteen ja sitten päätin hankkia sen. Mother kiinnostaa levynvalmistusprossessin metalliosista eniten, sillä sen voi laittaa suoraan tavalliseen levysoittimeen.

The Holliesin versio biisistä If I Needed Someone ilmestyi Britteinsaarilla singlenä 3.12.1965. Tämän  motherin säilytyskotelossa on päiväys 6.12.1965, joten Ruotsissa julkaisu lienee ollut vasta sen jälkeen. Jollei sitten päivämäärä tarkoita aiottua julkaisupäivämäärää. Demoissa on useastikin niin. 
Tässä motherissa oleva matriisi on tarkalleen 1:1 lopulliseen ruotsalaiseen If I Needed Someone 7" vinyyliin verrattuna. Lopullinen tuote on siis takuuvarmasti peräisin juuri tästä motherista. Kirjaimet ja numerot ovat ainutlaatuisen näköisiä ja todennäköisesti käsin tehtyjä. Saman tyylistä lajia voi tavata ruotsalaisista The Beatlesin ja The Holliesin muistakin singleistä. 
Ei ole tiedossa, että painettiinko motherit UK EMI Hayesin tehtaalla vaiko Ruotsissa. Voisi ajatella, että metalliosat ovat peräisin Englannista ja niihin on lisätty ruotsalainen matriisi. Tämä on kuitenkin arvaus. 

The Holliesin versio ei ollut varsinainen listamenestys. Listalla sijat UK #20 ja SWE #18.

The Beatlesin motherdiscejä tavoitellessa on varmastikin pakko tyytyä samalla tavalla jonkun muun maan kuin Britteisaarten työkaluihin, sillä EMI Hayesin tehdas käsittääkseni piti melkoisen tarkkaa seurantaa siitä, ettei mastereita, mothereita tai stampereita päätynyt tehtaan ulkopuolelle. 

Kuvassa olevan motherin koko on suunnilleen 10". Varsinaisen lopputuloksen eli,  7" näkee kuvista. 

Harvinaisuus: 4


Kotelon kansipuoli


Takakansi


Takakansi


Selkämys


Suojapahvi prässäyspuolta vasten


A-puoli


A-puoli


A-puoli, matriisi


A-puoli, matriisi


Soittokelvoton puoli


Soitokelvoton puoli

With The Beatles -LP (UK 2nd pressing) MONO, contract pressing

UK 2nd pressing 1964, Parlophone PMC1206
XEX447-7N, XEX448-7N
mothers, stampers: 3 12 P A, QA 2 11 A
disc weight: 164 g
inner sleeve: Emitex rice

EMI haki 60-luvun alkupuolella sopimuskumppaneita kun ei itse pystynyt prässäämään Hayesin tehtaallaan kysyntää kattavaa määrää The Beatlesin vinyylejä. Singlepuolella painoksia on useita, mutta albumien suhteen sopimuspainoksia on tunnistettu vain kaksi.

Tunnistetut 60-luvun sopimuspainokset (LP):
- Please Please Me (Decca)
- With The Beatles (Decca)

Ristiriitaista tietoa tunnistettavuudesta (LP):
- With The Beatles (monesti arvellaan olevan Pye)

Tarkastelen tässä päivityksessä With The Beatles -albumia ja sen sopimuspainosta. Decca on helposti tunnistettava etiketissä olevasta ylimääräisestä ympyrästä. Soittoalueen ulkopuoliset klo 9 ja klo 3 numerot varmistavat asian. Pye Records on sen sijaan edelleen epäselvä. 

Bruce Spizer-Frank Danielsin kirja Beatles For Sale on Parlophone Records tyytyy toteamaan: [2011] "The best way to determine which company pressed a particular record is to compare the disc with records pressed by other companies. EMI foreign affiliates sometimes pressed discs with U.K. labels and metal parts. Examples include mono With The Beatles and mono and stereo Sgt. Pepper."

Parlogramin asiantuntija Andrew Milton sen sijaan pitää ilmeisen varmana, että kyseessä on Pye Recordsin tuotos. Andrew on myynyt niitä joitain kappaleita ja viimeisin kauppa on tapahtunut 2.8.2019. Poimin kaksi Andrew'n kuvausta myynnissä olleista albumeista: [2019] "This great sounding 1963 UK MONO was 'contract' pressed by PYE Records on the black & yellow Parlophone label: PMC 1206." [2007]"It is widely known that Decca pressed up a quantity of this title & 'Please, Please Me' in early 1964 to help EMI meet demand. However, much less has been reported about the PYE pressing of this album."

Keräilijä ja asiantuntija Masanori Yokono ilmoittaa levyn olevan Pye Recordsin painos: [2019] "Due to the exceptional demand for this LP on release in 1963 EMI contracted rival firm's pressing plants to press copies of this album. The best known of these 'contract pressings' are of the Decca variety, however this less well-known & harder to find "contract pressing" was made by PYE Records."

Tässä harrastuksessa on oppinut luottamaan tiettyihin tietolähteisiin enemmän kuin muihin ja ne ovat toki tuo em. kirja ja sen lisäksi Andrew'n Parlogram. Olisiko ollut niin, että Frank Daniels ei saanut kirjaa varten riittävästi todisteita siitä, että kyseessä olisi nimenomaan Pyen painos? Tarkastelin itse The Searchersin 1963 ja 1964  sekä The Kinksin vuoden 1964 Pye-originaalien etikettejä. Niissä esiintyy järjestään erilainen keskiö kuin tässä WTB-albumissa. Miksi prässäyskone olisi ollut eri kuin muiden suosittujen artistien vinyyleissä? Kinksin deadwaxin 2-puolella esiintyi A-kirjain tai useampia, mutta juuri mitään muuta samaa en löytänyt. Toisaalta kaikissa Pyen omissa masteroinneissa saattaisikin olla eri merkinnät.

Tämän sopimuspainoksen tunnusmerkkejä:
- vinyylilevyn reuna on terävä, EMI on pyöreämpi
- etiketti on enemmän koholla vinyylistä kuin EMI:n prässäyksissä
- EMI:n mother/stamper -systeemiä ei ole vaan numerot ja kirjaimet perustuvat erilaiseen järjestelmään
- verokoodia ei ole missään osassa vinyyliä

En taivu yleisempään vaihtoehtoon, eli siihen With The Beatles olisi UK Pye Recordsin tehtaalla painettu. Siitä olen varma, että tämä on prässätty laadukkaassa tehtaassa. Kaikki yksityiskohdat ovat viimeisteltyjä ja levyn soundi on erittän hyvä. Tämä ei kuitenkaan ole EMI Hayesin tehtaan tuotos, sekin on varmaa.

Adrew Milton: (https://www.parlogramauctions.com/)
Masari Yokono: (http://yokono.co.uk/collection/beatles/beatles.html)

Kaikissa näissä WTB-sopimuspainoksissa matriisit ovat XEX447-7N, XEX448-7N
Muut mahdolliset deadwaxin merkinnät (kasattu eri ilmoituksista, jossa levyn on ilmoitettu olevan Pye pressing):

3 12 PB 6 A,  PB 5211 GR
3 12 P A, QA 2 11 A
3 12 PB A,  2 11 QA A
3 12 PB 2 A,  2 11 PB 5 A
P A , QA A
32, P A


Harvinaisuus: 3-


Kannen etupuoli

Sisäpussi

Takakansi

Takakaknsi, G & L

1-puoli

1-puoli

1-puoli, klo 3 = A

1-puoli, klo 9 = 312P

1-puoli

1-puoli

2-puoli

2-puoli, klo 3 = A

2-puoli, klo 9 = QA211