UK 1st pressing 1964, Parlophone PMC1230
mothers, stampers: 4RTO, 7RLT
XEX481-3N / XEX482-3N
disc weight: 152 g
inner sleeve: Emitex rice
Levyhyllyä täydennetään AHDN UK 1. painoksen monolla, jossa ei sinänsä ole keräilyn kannalta kovin erityistä. Etikettivariaatiokin oli jo aiemmin hyllyssä. Sen verran eroa aiempaan kuitenkin löytyy, että tässä on verokoodi KT levyn 2-puolen etiketissä kun aiemmassa se oli MT ja levyn 1-puolella. Verokoodi MT jäi pois kesällä 1963, joten se on jäänne vanhasta.
Aikaisemmin hankitun levyn paino on 155 g ja mother/stamper -koodi 6RPO, 8RLG. Näiden molempien levyjen varsin myöhäset mother/stamper -koodit osoittavat osaltaan oikeaksi sen, että "wide font" oli alkupään etiketti ja tällainen etiketti tuli vasta painoprosessin myöhemmässä vaiheessa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste A Hard Day's Night -LP mono. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste A Hard Day's Night -LP mono. Näytä kaikki tekstit
lauantai 11. toukokuuta 2019
sunnuntai 18. maaliskuuta 2018
A Hard Day's Night -LP (UK 3rd pressing) MONO
UK 3rd pressing 1969, Parlophone PMC1230
mothers, stampers: 2&3 MDT, 3ALR
matrix: XEX 481 -3N / XEX 482 -3N
disc weight: 131 g
inner sleeve: Plain white, Patent Applied For
A Hard Day's Night UK mono 3. painos julkaistiin kesällä 1969. Etiketistä on tuolloin poistettu tarpeettomaksi jäänyt teksti "SOLD IN U.K. SUBJECT TO RESALE...".
UK 3. painoksen monoetiketistä ei ole tiedossa yhtään variaatioita, joten prosessi saatiin ilmeisesti kerralla kuntoon. Alkuperäisiä monoja painettiin runsaasti aikanaan ja tämä viimeinen kelta-musta painos onkin selkeästi harvinaisempi kuin aiemmin painetut, UK 1. ja UK 2. painos.
Poikkeuksia edellä mainittuun toki on, esimerkiksi 2. painos, jossa 2-puolen toinen biisi on kirjoitettu virheellisesti I Should Have KNOW Better. Lisäksi 2. painoksesta löytyy EMI Hayesin tehtaan vanhalla (ehkä jo käytöstä aiemmin poistetulla, mutta sittemmin uudelleen käyttöön otetulla) prässäyskoneella painettu "ridged label", jossa etiketin reunat ovat nostettu ylös. Vanhan prässäyskoneen tuotosta saatettiin aiemmin luulla sopimuspainokseksi, mutta nykytiedon mukaan on varmistunut, että kyseessä on EMI:n painama vinyyli.
Kansi on Garrod & Lofthousen kolmen flipbackin kansi, jonka oikeassa yläkulmassa on pieni mono. Kansi julkaistiin jo UK 2. painoksen aikaan, vuosina 1966-1968. Small mono on hieman harvinaisempi kuin mid-sized, jota käytettiin 1964-1965. Sisäpussina tässä levyssä voi olla advertising sepia tai sitten tällainen plain white, jossa on teksti PATENTS APPLIED FOR.
UK AHDN mono 4. painos ilmestyi vasta vuonna 1982.
Harvinaisuus: 2
mothers, stampers: 2&3 MDT, 3ALR
matrix: XEX 481 -3N / XEX 482 -3N
disc weight: 131 g
inner sleeve: Plain white, Patent Applied For
A Hard Day's Night UK mono 3. painos julkaistiin kesällä 1969. Etiketistä on tuolloin poistettu tarpeettomaksi jäänyt teksti "SOLD IN U.K. SUBJECT TO RESALE...".
UK 3. painoksen monoetiketistä ei ole tiedossa yhtään variaatioita, joten prosessi saatiin ilmeisesti kerralla kuntoon. Alkuperäisiä monoja painettiin runsaasti aikanaan ja tämä viimeinen kelta-musta painos onkin selkeästi harvinaisempi kuin aiemmin painetut, UK 1. ja UK 2. painos.
Poikkeuksia edellä mainittuun toki on, esimerkiksi 2. painos, jossa 2-puolen toinen biisi on kirjoitettu virheellisesti I Should Have KNOW Better. Lisäksi 2. painoksesta löytyy EMI Hayesin tehtaan vanhalla (ehkä jo käytöstä aiemmin poistetulla, mutta sittemmin uudelleen käyttöön otetulla) prässäyskoneella painettu "ridged label", jossa etiketin reunat ovat nostettu ylös. Vanhan prässäyskoneen tuotosta saatettiin aiemmin luulla sopimuspainokseksi, mutta nykytiedon mukaan on varmistunut, että kyseessä on EMI:n painama vinyyli.
Kansi on Garrod & Lofthousen kolmen flipbackin kansi, jonka oikeassa yläkulmassa on pieni mono. Kansi julkaistiin jo UK 2. painoksen aikaan, vuosina 1966-1968. Small mono on hieman harvinaisempi kuin mid-sized, jota käytettiin 1964-1965. Sisäpussina tässä levyssä voi olla advertising sepia tai sitten tällainen plain white, jossa on teksti PATENTS APPLIED FOR.
UK AHDN mono 4. painos ilmestyi vasta vuonna 1982.
Harvinaisuus: 2
| Kannen etupuoli |
| Kannen etupuoli, small mono |
| Takakansi |
| Takakansi, G & L |
| Sisäpussi |
| Sisäpussi |
| 1-puoli |
| 2-puoli |
lauantai 13. helmikuuta 2016
A Hard Day’s Night –LP (UK 1st pressing) MONO, EJD sleeve round-cut
UK 1st pressing 1964, Parlophone PMC1230
mothers, stampers: 4GRD, 1RD
matrix: XEX 481 -3N / XEX 482 -3N
disc weight: 144 g
Levyhyllyn A Hard Day’s Night-albumiosasto täydentyi yhdellä UK 1. painoksen kelta-mustalla, käärittynä mid-sized monokanteen. Itse vinyyli oli samanlaisena variaationa kokoelmassa jo aiemmin, eikä edes kunto ole tässä parempi, joten sen puoleen ei mitään uutta. Kansi sen sijaan on sellainen mitä aiemmin ei ollut. Mid-sized mono on yleisin AHDN-kansi. Mid-sized tarkoittaa sitä, että kannen etupuolen oikeassa yläkulmassa oleva “mono” on keskikokoinen. Se on toisessa painoksessa pieni. Jossain 90-luvun painoksessa se saattaa ola jopa suurikin, mutta se on jälkeenpäin keksitty: 60-luvun painoksissa sellaista ei ole. Kuvat näistä erikokoisista monoista löytyvät tästäkin blogista, oikean laidan nimikkeiden alta (A Hard Day's Night -LP mono).
AHDN-monokantta valmistivat molemmat hovitoimittajat, eli Garrod & Lofthouse Ltd. ja Ernest J. Day & Co. Ltd.
Tämän levyn etiketti on yksi UK-monovariaatio, mutta samanlainen oli siis jo aiemmin hyllyssä. Wide font-monoetiketistä löytyy vain kaksi erilaista variaatiota. Aiemmassa päivityksessä (5.6.2015) totesin, että nyt molemmat variaatiot on hyllyssä ja samalla molemmat kannet, eli EJD ja G&L.
Kannen takia tämän kuitenkin kokoelmaan hankin, sillä aiemmin en tiennyt, että Ernest J. Day & Co. Ltd. painoi AHDN mid-sized monoa kahdella eri tyylillä. Huomio kiinnittyi flipbackeihin, jotka muistuttavat kovasti Garrod & Lofthousen pyöreämpiä reunoja. Eli EJD flipbackin reunoja on kahdenlaisia: suora kulma (straight-cut corner) ja pyöreä kulma (round-cut corner). Tiesin, että EJD teki molempia, aluksi siis vain suoralla kulmalla, mutta myöhemmin myös pyöreällä kulmalla. AHDN keskisuuressa monokannessa käytettiin siis molempia tapoja. Sitä en tiennyt aiemmin.
Harvinaisuus: 1,5
mothers, stampers: 4GRD, 1RD
matrix: XEX 481 -3N / XEX 482 -3N
disc weight: 144 g
Levyhyllyn A Hard Day’s Night-albumiosasto täydentyi yhdellä UK 1. painoksen kelta-mustalla, käärittynä mid-sized monokanteen. Itse vinyyli oli samanlaisena variaationa kokoelmassa jo aiemmin, eikä edes kunto ole tässä parempi, joten sen puoleen ei mitään uutta. Kansi sen sijaan on sellainen mitä aiemmin ei ollut. Mid-sized mono on yleisin AHDN-kansi. Mid-sized tarkoittaa sitä, että kannen etupuolen oikeassa yläkulmassa oleva “mono” on keskikokoinen. Se on toisessa painoksessa pieni. Jossain 90-luvun painoksessa se saattaa ola jopa suurikin, mutta se on jälkeenpäin keksitty: 60-luvun painoksissa sellaista ei ole. Kuvat näistä erikokoisista monoista löytyvät tästäkin blogista, oikean laidan nimikkeiden alta (A Hard Day's Night -LP mono).
AHDN-monokantta valmistivat molemmat hovitoimittajat, eli Garrod & Lofthouse Ltd. ja Ernest J. Day & Co. Ltd.
Tämän levyn etiketti on yksi UK-monovariaatio, mutta samanlainen oli siis jo aiemmin hyllyssä. Wide font-monoetiketistä löytyy vain kaksi erilaista variaatiota. Aiemmassa päivityksessä (5.6.2015) totesin, että nyt molemmat variaatiot on hyllyssä ja samalla molemmat kannet, eli EJD ja G&L.
Kannen takia tämän kuitenkin kokoelmaan hankin, sillä aiemmin en tiennyt, että Ernest J. Day & Co. Ltd. painoi AHDN mid-sized monoa kahdella eri tyylillä. Huomio kiinnittyi flipbackeihin, jotka muistuttavat kovasti Garrod & Lofthousen pyöreämpiä reunoja. Eli EJD flipbackin reunoja on kahdenlaisia: suora kulma (straight-cut corner) ja pyöreä kulma (round-cut corner). Tiesin, että EJD teki molempia, aluksi siis vain suoralla kulmalla, mutta myöhemmin myös pyöreällä kulmalla. AHDN keskisuuressa monokannessa käytettiin siis molempia tapoja. Sitä en tiennyt aiemmin.
Harvinaisuus: 1,5
| Levyhyllyn AHDN mid-sized monot |
| 2 kpl EJD + 2kpl G&L |
| 2 kpl EJD + 2kpl G&L |
| 2kpl G&L (yläh.) + 2kpl EJD |
| Kannen etupuoli |
| Takakansi |
| Sisäpussi, Emitex riisipaperi |
| Takakansi, EJD |
| Takakansi, EJD |
| 1-puoli |
| 2-puoli |
maanantai 3. elokuuta 2015
A Hard Day’s Night –LP (UK 2nd pressing) I Should Have KNOW better mispress, small MONO
UK 2nd pressing 1968, Parlophone PMC1230
mothers, stampers: 7ATO, 3AHR
matrix: XEX 481 3N / XEX 482 3N
disc weight: 149 g
I Should Have KNOW Better –virhe on hyvin dokumentoitu ja tunnettu stereo A Hard Day’s Night -LP:n yhtenä etikettivariaationa. Bruce Spizerin ja Frank Danielsin kirjasta Beatles For Sale On Parlophone Records löytyy kyllä stereo-painos, mutta monoa ei ole jostain syystä dokumentoitu. Popsiken toteutuneiden kauppojen osalta vaikuttaa kuitenkin siltä, että monoja on siinä missä stereoitakin. Kymmenestä löydetystä levystä viisi on monoja.
AHDN stereo kelta-musta on yleisesti huomattavasti harvinaisempi kuin vastaava mono. Tässä kannessa ei ole kuitenkaan tavanomaista keskikokoista mono-logoa vaan pieni. Pieni mono on jo hieman vaikeammin löydettävissä.
Mielelläni tämän hyllyyn laitan, sillä KNOW-virhettä en aiemmin tiennyt olevan mono AHDN-levyissä. Muistaakseni joskus em. kirjan kirjoittaja onkin todennut, että The Beatles oli aivan liian suosittu. Etikettivariaatioita on huikea määrä. Oli vain jatkuva kiire painaa levyjä ja tyydyttää kysyntä. Kiireessä tuli sitten kaikenlaista innovatiivisuutta, variaatiota ja virhettä enemmän kuin yhdelläkään toisella artistilla tai yhtyeellä. Sikäli uskomatonta, että 2000-luvulla on löydetty paljon "uusia" variaatioita 60-luvun levyistä. Internetin kehittyminen on tietenkin ehkä suurin syy. Tietoa on helppo jakaa.
mothers, stampers: 7ATO, 3AHR
matrix: XEX 481 3N / XEX 482 3N
disc weight: 149 g
I Should Have KNOW Better –virhe on hyvin dokumentoitu ja tunnettu stereo A Hard Day’s Night -LP:n yhtenä etikettivariaationa. Bruce Spizerin ja Frank Danielsin kirjasta Beatles For Sale On Parlophone Records löytyy kyllä stereo-painos, mutta monoa ei ole jostain syystä dokumentoitu. Popsiken toteutuneiden kauppojen osalta vaikuttaa kuitenkin siltä, että monoja on siinä missä stereoitakin. Kymmenestä löydetystä levystä viisi on monoja.
AHDN stereo kelta-musta on yleisesti huomattavasti harvinaisempi kuin vastaava mono. Tässä kannessa ei ole kuitenkaan tavanomaista keskikokoista mono-logoa vaan pieni. Pieni mono on jo hieman vaikeammin löydettävissä.
Mielelläni tämän hyllyyn laitan, sillä KNOW-virhettä en aiemmin tiennyt olevan mono AHDN-levyissä. Muistaakseni joskus em. kirjan kirjoittaja onkin todennut, että The Beatles oli aivan liian suosittu. Etikettivariaatioita on huikea määrä. Oli vain jatkuva kiire painaa levyjä ja tyydyttää kysyntä. Kiireessä tuli sitten kaikenlaista innovatiivisuutta, variaatiota ja virhettä enemmän kuin yhdelläkään toisella artistilla tai yhtyeellä. Sikäli uskomatonta, että 2000-luvulla on löydetty paljon "uusia" variaatioita 60-luvun levyistä. Internetin kehittyminen on tietenkin ehkä suurin syy. Tietoa on helppo jakaa.
Tässä levykannessa on alkuperäinen hintalappu paikoillaan. En kyllä siitä osaa silti sanoa kuinka paljon se aikoinaan maksoi...
Harvinaisuus: 2,5
Harvinaisuus: 2,5
| Kannen etupuoli |
| Takakansi |
| Takaknsi, originaali hintalappu |
| Sisäpussi, sepia advertisement |
| 1-puoli |
| 1-puoli |
| 1-puoli, I Should Have KNOW Better |
| 1-puoli, I Should Have KNOW Better |
| 1-puoli, I Should Have KNOW Better |
| 2-puoli |
perjantai 5. kesäkuuta 2015
A Hard Day’s Night –LP (UK 1st pressing) MONO wide font EJD-cover
UK 1st pressing 1964, Parlophone PMC1230
Mothers, stampers: 3GTD, 7RDG
XEX481-3N, XEX482-3N
disc weight: 154 g
KT-verokoodi
Aiemmin Levyhyllyssä oleva:
UK 1st pressing 1964, Parlophone PMC1230
Mothers, stampers: 3LO, 7TL
XEX481-3N, XEX482-3N
disc weight: 160 g
MT-verokoodi
AHDN-variaatio hyllyyn. Ns. chubby- tai pikemminkin wide-fontilla on painettu kaksi erilaista mono UK 1. painoksen etikettivariaatiota. Nyt hyllyyn saatiin se puuttuva. Kansiakin on kahden eri valmistajan originaaleja: Garrod & Lofthouse ja Ernest J. Day. Nyt sain samalla puuttuvan EJD:n. Voisi sanoa, että kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Wide font on ihan ensimmäinen etiketti. Sen tunnistaa helpoimmin tekstistä PMC 1230, joka on siis suuri ja leveä, verrattuna muihin kelta-mustiin etikettivariaatioihin.
Nämä kaksi wide font etikettivariaatiota eroavat siis toisistaan vain sillä, miten yhtyeen nimi on sijoitettu. Toisessa se on lähempänä tekstiä ”(Lennon-McCartney)” ja toisessa se taas on sijoitettu lähemmäksi tekstiä ”Northern Songs Music Ltd.”.
Tämä on aika tarkkaa puuhaa kun yrittää saada mahdollisimman paljon variaatioita hyllyyn ja koittaa vielä muistaa miten ne variaatiot erosivat toisistaan...
AHDN mono UK 1. painos ei ole sinällään kovinkaan harvinainen, sillä painosmäärät olivat suuria. Hyväkuntoisena sellainen on kuitenkin jopa hieman vaikeaa saada. Hyväkuntoisella tarkoitan tässä vähintään excellent-kuntoista kappaletta.
Aiemmin hyllyssä olevassa on 1-puolen etiketissä on verokoodi MT, jota voidaan pitää virheenä. Se oli vanhentunut jo jonkin aikaa sitten. MT-verokoodi piti olla käytössä vain tammikuusta kesäkuun loppuun 1963. Se ei kuitenkaan ole mahdottoman harvinainen poikkeus. MT-koodia voi löytyä vielä stereo Help! -albumista, mono Rubber Soulista tai jopa vielä mono Collection Of Oldiesistakin.
Mothers, stampers: 3GTD, 7RDG
XEX481-3N, XEX482-3N
disc weight: 154 g
KT-verokoodi
Aiemmin Levyhyllyssä oleva:
UK 1st pressing 1964, Parlophone PMC1230
Mothers, stampers: 3LO, 7TL
XEX481-3N, XEX482-3N
disc weight: 160 g
MT-verokoodi
AHDN-variaatio hyllyyn. Ns. chubby- tai pikemminkin wide-fontilla on painettu kaksi erilaista mono UK 1. painoksen etikettivariaatiota. Nyt hyllyyn saatiin se puuttuva. Kansiakin on kahden eri valmistajan originaaleja: Garrod & Lofthouse ja Ernest J. Day. Nyt sain samalla puuttuvan EJD:n. Voisi sanoa, että kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Wide font on ihan ensimmäinen etiketti. Sen tunnistaa helpoimmin tekstistä PMC 1230, joka on siis suuri ja leveä, verrattuna muihin kelta-mustiin etikettivariaatioihin.
Nämä kaksi wide font etikettivariaatiota eroavat siis toisistaan vain sillä, miten yhtyeen nimi on sijoitettu. Toisessa se on lähempänä tekstiä ”(Lennon-McCartney)” ja toisessa se taas on sijoitettu lähemmäksi tekstiä ”Northern Songs Music Ltd.”.
![]() |
| 1-puoli, THE BEATLES -teksti ylempänä |
| 1-puoli, THE BEATLES -teksti alempana |
AHDN mono UK 1. painos ei ole sinällään kovinkaan harvinainen, sillä painosmäärät olivat suuria. Hyväkuntoisena sellainen on kuitenkin jopa hieman vaikeaa saada. Hyväkuntoisella tarkoitan tässä vähintään excellent-kuntoista kappaletta.
Aiemmin hyllyssä olevassa on 1-puolen etiketissä on verokoodi MT, jota voidaan pitää virheenä. Se oli vanhentunut jo jonkin aikaa sitten. MT-verokoodi piti olla käytössä vain tammikuusta kesäkuun loppuun 1963. Se ei kuitenkaan ole mahdottoman harvinainen poikkeus. MT-koodia voi löytyä vielä stereo Help! -albumista, mono Rubber Soulista tai jopa vielä mono Collection Of Oldiesistakin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
