tiistai 30. huhtikuuta 2013

Magical Mystery Tour (EU pressing) BOXED SET

EU pressing 2012
10*10 boxed set
DVD
Blue-ray
60-sivuinen kirja
MONO 2*7" vinyyli EP

Poikkeuksellisesti levyhyllyyn päätyy välillä myös melko tuoreita julkaisuja yhtyeeltä nimeltä The Beatles. Tarvitsee olla jonkinlainen syy, että sellainen kelpuutetaan. Edellinen oli 2012 Love Me Do -vinyylisinglen 50-vuotisjulkaisu, josta EMI vahingossa tai tahallaan teetti virhepainaman.
Tämä levyhyllyyn työnnettävä julkaisu ei ole mitenkään spesiaali, vaan ihan normaali painos, vaikkakin ilmoitettu olevan ”limited edition”. Kiinnostavuutta kuitenkin herätti 10” paketin sisältö ja siitä varsinkin Magical Mystery Tour -2EP vinyylinä. Paketin avattua huomasi, että ko. tuplavinyyli onkin varsin hienosti rakennettu kokonaisuus. Vinyyli on massiivista ja keskiosan kirjanen sidottu, eikä niitattu kuten aiemmin. Jopa sinisillä lyrics-liitteillä, kuten originaali. Mono-painoksen levyt tulevat sivuista ulos, toisin kuin aikaisemmissa painoksissa, joissa niille oli taskut sisäpuolella. Tupla EP-paketti on paksumpi ja painavampi kuin originaali vuodelta 1967. Hauskana yksityiskohtana keskiöön on laitettu teksti ”SOLD SUBJECT TO RESALE PRICE CONDITIONS…”. Etiketeissä on ℗2009, joka ilmeisesti viittaa siihen, että biisit ovat vuoden 2009 remasteroituja monoversioita. Kokonaisuudessaan on kyllä ihan hyvin viimeistelty julkaisu. Boksi sulkeutuu magneetilla ja sisältö laadukasta.
Itse filmihän on aika hämärä, joten jos sitä on tarvetta saada itse kullekin auki, niin tämä on ehkä paras aineisto siihen.

Muut levyhyllyn MMT stereo ja mono-painokset löytyvät oikealta, ko. nimikkeen alta.

Harvinaisuus: 0+

Boksin etupuoli
Boksin takakansi
Boksin sisältö: 2EP, DVD, Blue-ray, Kirja
2EP: etupuoli
2EP:n takakansi
Sininen lyrics-liite
1-puoli
2-puoli
3-puoli
4-puoli

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Magical Mystery Tour -2EP (UK 80's reissue) STEREO, MISPRESSING PÄIVITETTY

MMT-virhepainaman tekstejä ja kuvia päivitetty...

http://tapio-thebeatles.blogspot.fi/2011/10/magical-mystery-tour-2ep-uk-80s-reissue.html


...ja tuosta oikeasta laidasta Magical Mystery Tour -2EP:n alta myös.

Something New –LP (UK 3rd pressing) EXPORT, MISPRESSING

UK 3rd pressing 1969, Parlophone CPCS101
YEEX7-B12 / YEEX8-B12
mothers, stampers 1R/ 1R
The Gramophone  CO.LTD…
One EMI logo
disc weight: 139g

Neljäs Something New –UK export albumi saatu levyhyllyyn. Tämä onkin varsin vaikeasti löydettävä levy. Syynä lienee yleisesti varsin pieni tietämys tästä virhepainamasta. Myyjät eivät välttämättä osaa markkinoida levyä muuta kuin export-painoksena vuodelta 1969.
Tälläkin kertaa ostaja löysi, etikettiä tutkimalla. Kyseessä on varsin pienipainoksinen, ensimmäinen vedos hopea/mustasta, yhden EMI-logon painoksesta vuodelta 1969. Etiketti livahti pienellä virheellä. 1-puolen biisi ”Slow Down” on erehdyksessä merkitty soittojärjestysnumerolla 4. vaikka se on 5. raita”. ”Slow Down” ja ”When I Get Home” siis molemmat järjestysnumerolla 4. Muut pienet eroavaisuudet korjattuun etikettiin nähden löytyvät teksteistä: ”THE BEATLES” ja ”SOMETHING NEW”. Ne ovat hieman pienemmät.
Virhe huomattiin varmaan hyvin nopeasti ja korjattiin seuraavaan etikettiin. Sekä virhepainamaetiketti että korjattu ovat ainakin levyhyllyn kappaleissa samoilla mother/stamper –koodeilla 1R/1R, josta voisi olettaa virhepainaman olevan jopa erityisen pieni. Kolmannen painoksen etikettivariaatioita ei sitten olekaan muita kuin nämä kaksi.

Muut levyhyllyn Something New exportit löytyvät nimikehakulistasta oikealta…

Vielä puuttuu siis 1. painoksen normiversio (The Parlophone Co. Ltd. rim) ja 2. painoksen variaatio (The Gramophone Co. Ltd. rim). Jälkimmäisessä etiketin puolta osoittavat luvut (1 ja 2) ovat lähes kiinni tekstissä ℗1964 kun ehkä yleisimmin siinä on jonkinlainen väli…suhteellisen turhanpäiväinen variaatio. Ei ole hankintalistalla ihan alkupäässä.

Kaikissa näissä neljässä levyssä on sama kansi. Ei mitään eroa. voisi kuvitella 1969-painoksessa tehdyn jotain, mutta ei Something New -albumissa. Kaikki samanlaisilla Garrod & Lofthouse flipbackeillä, joita tutusti kolmella sivulla.

Harvinaisuus: 3++

Etupuoli
Takakansi
1-puoli
1-puoli, "4. Slow Down"
2-puoli
Kannet 1. - 3. painos
Kannet 1. - 3. painos



perjantai 19. huhtikuuta 2013

Paperback Writer / Rain (UK 1st pressing) DEMO

UK 1st  demonstration pressing 1966, Parlophone R5452 (UK)
Mothers, stampers: 1G / 2P
The Gramophone Co. ltd…
White label DEMO RECORD
7XCE18380-2 / 7XCE18381-2 

Levyhyllyn singleosastoa täydennetään demojulkaisulla. Paperback Writerista tehtiin demo radiosoittoon ja ehkä muuhunkin käyttötarkoitukseen. Toisin kuin yleisesti oletetaan tai on oletettu, kaikki demosinglet eivät ole painettu ennen varsinaista julkaisua. Koneellisesti tehdyt Mother ja stamper –koodit ovat melkein kaikissa The Beatlesin demoissa jotain muuta kuin 1G/1G tai pelkästään demolevyihin tarkoitettu 1JR/1JR . Niin on osittain myös Paperback Writerissa. Push-out centressä on päivämäärä 27.5.1966, joka oli varmaankin singlen alkuperäiseksi aiottu julkaisupäivämäärä. UK 1. virallinen painos ilmestyi kuitenkin 10.6.1966. Tässä demossa, niin kuin monessa muussakin on radioaseman kirjoittama saapumispäivä. Ilmeisesti demo on vastaanotettu 1.6.1966. Kirjoitusta on yritetty pyyhkiä jälkeenpäin.
Demoja painettiin ihan ensimmäisten joukossa tässä singlessä, mutta joissain muissa julkaisussa Parlophonella oli sellainen kiire painaa singlejä, että demot saatettiin painaa vasta myöhäisemässä vaiheessa.
Verokoodi KT näkyy singlen 2-puolen etiketissä.

Tarkastelussa löydetyt originaalin mother ja stamper –koodit:
1G / 1G
1G / 1P
1G / 2P
1G / 2P
1G / 2P
1G / 2P

Painosmäärän siis voidaan olettaa olevan noin tuhannen tienoilla, saattaa olla vain sadoissakin.
Sellainen huomio, että J-kirjain saattaa esiintyä ihan tavallisessakin Parlophonen musta/hopea etikettisessä singlessä. Silloin pitelee käsissään harvinaisuutta. ”J” stamper on tarkoitettu vain demo-julkaisuihin. Ei pidä sekoittaa sitä kuitenkaan verokoodiin, jossa saattaa olla J-kirjain (1960-luvun lopussa).

The Beatles demosinglejen hankkiminen alkaa olla työlästä ja tarkkaa puuhaa. Syystä, että kaiken maailman kopioita, väärennöksiä ja reissueita työstetään koko ajan lisää ja niiden tekemiseen tarvittavat välineet tulevat entistä useamman yksityisen henkilön saataville.

Väärennöksen tunnistaa parhaiten:
-       Mustalla oleva kirjoitus etiketin ympärillä ja muut mustat tekstit punaisen A:n päällä ovat poikkeuksetta suttuisemmat ja haaleammat kuin originaalissa. Originaalissa tekstit ovat terävät ja samaa tasoa kuin etiketin valkoisella pohjalla.
-       Joskus label on pienempi kuin alkuperäisessä, ts. singlen run-out grooven jälkeen olevat ”rypyt” tai ”hammastus” eivät jää etiketin alle. Näinhän se on kaikissa normaalijulkaisuissa ja The Beatlesinkin myöhemmissä demoissa, mutta punaisen A:n demoissa etiketti on aina isompi kuin normaali etiketti. (ks. kuvat)
-       Vielä kun on tarkkana matriisin ja mother/stampersien kanssa, niin originaalin kyllä tunnistaa. Väärennökset ovat usein MINT-kuntoisia. Tätäkin on aika vaikea uskoa. Tuskin The Beatlesin demoja jätettiin soittamatta, varsinkin kun se ilmestyi ennen virallista ensipainosta…  totta kai on poikkeuksiakin.
-       Verokoodia ei löydy B-puolen labelista
-       Mothers/stampers on jotain kummallista. Esim. 5MOX / 5ML (Tällaisillakin, absurdeilla mother/stamper-koodeilla on myyty muutama single noin £500 hintaan).
-       Etiketti saattaa poiketa paljonkin originaalista, tekstit ovat eri paikoissa yms.

Väärennösten kasvussa on se hyvä puoli (jos hyviä puolia pitää ylipäätänsä löytää), että originaalien hinnat ovat hieman tulleet alaspäin ja tarjoajat vähentyneet. Toisaalta väärennöksistä maksetaan originaalien hintaa kun ei osata tunnistaa. Silloin kyse on kyllä vain ostajan kokemattomuudesta.

Ohessa kuvia myös muista levyhyllyn 60-luvun Paperback Writer –singleistä. Kaikkien matriisi on sama. PW-singlestä ei harvinaista kyllä, tullut monia variaatioita vaan label pysyi lähes muuttumattomana vuoteen 1969 asti, jolloin poistettiin teksti ”SOLD IN U.K: SUBJECT TO RESALE…”, mutta muuten edelleen sama layout. Tietenkin siis on pienen ℗ -symbolin harvinaisuus, joka olkoon variaatio. Kiinteällä keskiöllä varustettu PW-single on myös harvinainen.

Täällä ainakin jotain lyhyitä juttuja em. mainituista:

Vaikkakin kaikki The Beatlesin demosinglejen biisit ovat tismalleen samat kuin yleisemmässä julkaisussa, tulee aavistuksen villi tunne kun tämän laittaa levylautaselle. Tätä on soitettu jossain, jonkun tahon levysoittimessa ennen kuin biisi on julkaistu yleisenä singlenä missään päin maailmaa. Aijoo, no tämä fiilispohjainen tunne ei sinänsä kuulu The Beatles keräilyyn...
Levyhyllyn mielestä Rain olisi yhtä hyvin voinut olla A-puoli. Käsittämättömän hyvä biisi. 

Harvinaisuus 4

A-puoli

A-puoli
Etiketti peittää reunan hammastuksen

G-stamper
B-puoli

B-puoli ,KT-verokoodi



B-puoli

1. painos, variaatio, pieni P-kirjain

1. painos, A-puoli

1. painos, A-puoli, etiketin tekstit aavistuksen haaleammat

1. painos, kiinteä keskiö

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Abbey Road -LP (UK 1st pressing) EXPORT + gold sticker

UK 1st  pressing 1969, Parlophone PPCS7088 (UK)
Mothers, stampers: 6GAG / 3GMD
YEX749-2 / YEX 750-1
disc weight: 137g
Sisäpussi: Patents Applied For

Suhteellisen pitkän odottelun jälkeen levyhyllyyn saatiin viimein Abbey Road –LP:n UK 1. EXPORT-painos, kelta-mustalla etiketillä. Levyä on kyllä saatavissa aika-ajoin, mutta hinnat tahtovat nousta liiankin korkeiksi. Tämä on viimeinen UK-export, joka ilmestyi kelta-mustalla etiketillä. Let It Be –LP oli sitten jo hopea-mustalla,  yhden laatikon EMI-logolla.  Logo vaihtui jo Abbey Roadin ilmestymisvuotena.
Tämä levy saatiin Portugalista, kuten vähän aikaa sitten hankittu 2. painoskin (one EMI boxed logo).
Jos vertaa näitä kahta, niin 2. painoksen etiketillä varustettu levy on 1. painoksen misaligned –kansissa. Kannet ovat ehdottoman oikeat juuri export-painokseen, sillä kulta-punainen Parlophone-tarra löytyy omenan päältä.
Tässä 1. painoksen kelta-musta etiketillä varustettu levy on pakattu korjattuun 2. painoksen kanteen. Export 1. ja 2. painoksen etikettejä oli siis prässätty melko samaan aikaan ja hopea-musta oli jo ehkä käytettävissä, kun Abbey Road julkaistiin, syyskuussa 1969. On kuitenkin olemassa tieto, että yhden EMI:n logo esiteltiin ensimmäisen kerran vasta marraskuussa 1969.
Export-labelejahan saatettiin painaa vasta Applen painosten jälkeen, mutta tuskin vino-omenakansia varastoitiin kuukausiksi. Tai ehkäpä loppuja vino-omenoita käytettiin jonkin verran exporteissa kun omenan sai piilottaa Parlophone-tarralla…
Yleisemmin kaikki Abbey Roadin exportit ovat kuitenkin tiettävästi 2. painoksen kansissa.

Viimeisin EMI Parlohonen kelta-mustalla etiketillä julkaistu levy oli muuten The Hollies: ”The Hollies Sing Hollies” (PCS7092). Etiketissä on jopa merkintä ℗1970, vaikka levy julkaistiin edellisen vuoden puolella, marraskuussa 1969. Let It Be (PCS7096) julkaistiin toukokuussa 1970.

Exporttien kansissa tai labelissa ei esiinny biisiä ”Her Majesty”.

Levyhyllyssä tämä menee TOP5:een. Olisiko levyhyllyn TOP5 harvinaiset albumit –lista tähän mennessä vaikka tällainen:

1.    Please Please Me (Parlophone STEREO, gold/black)
2.    White album (Parlophone EXPORT, yellow/black)
3.    VI (Parlophone EXPORT, yellow/black, SOLD IN U.K. SUBJECT TO RESALE…)
4.    Abbey Road (Parlophone EXPORT, yellow/black)
5.    Something New (Parlophone EXPORT, yellow/black, SOLD IN U.K. SUBJECT TO RESALE…)

Paljon harvinaisuuksia puuttuu vielä. Toisaalta kaikki nimmareilla varustetut levyt ja sen sellaiset jätän suosiolla tämän harrastuksen ulkopuolelle.

Ohessa levyhyllyn muut huomionarvoiset Abbey Road albumit:

Misaligned

Export 2nd pressing

MONO

Huutonetin kuvalisäykset, marraskuu 2023:








Harvinaisuus 4-


Kannen etupuoli

Takakansi

Takakansi

Sisäpussi

Sisäpussi

Sisäpussi

Sisäpussi

1-puoli, matriisi

1-puoli

1-puoli

2-puoli, matriisi

2-puoli

Takannet 4 eri painoksesta, vasemmalla 1. painoksen kannet



Takannet 4 eri painoksesta, vasemmalla 1. painoksen kannet

Takannet 4 eri painoksesta, vasemmalla 1. painoksen kannet