Mothers, stampers: 9&12, 3 (no stampers)
YEX749-2 / YEX750-1
disc weight: 103g
Levyhyllyn tuotiin melkoisen harvinainen LP. Levystä on vain vähän hajanaista tietoa. Kyseessä on Abbey Road DECCA EXPORT –painos. Näin siis ainakin väitetään.
Tutkin levyn huomattavan tarkasti ja seuraavia asioita selvisi.
LABEL:
-Etiketissä on tekstit: ”Mfd. in U.K.” ja ”An E.M.I. Recording”
-Verrattuna UK AR exporttiin, etiketistä puuttuu ”MADE IN GT. BRITAIN” sekä ulkokehän hopeinen rengas. Muilta osin etiketti on "hyvin saman oloinen".
- Etikettiin on ikään kuin jälkeenpäin lisätty teksti ”Made In Barbados”. Jälkikäteen sen vuoksi, että fontti on erilainen kuin labelin muissa osissa ja tekstin paikka on ”harkitsematon”
- Etiketistä löytyy samankaltainen pyöreä ura (pressing ring) kuin DECCA contract pressingeistä, mutta siis ei ole ollenkaan sama.
-Etiketit ovat hieman vaatimattomampaa painolaatua kuin UK-etiketit.
KANSI:
- Normaali UK-kansi (UK 2nd pressing). Selkämys hieman leveämpi kuin UK 1.painoksessa.
SISÄPUSSI:
SISÄPUSSI:
- UK original 1970-1980
Tosiasiat: Sekä Abbey Roadin, että Let It Be:n hopea-mustista exporteista on osa painettu sopimustoimittajien toimesta. Tällöin kyseessä on kuitenkin tismalleen sama etiketti kuin EMI:n omassakin. Erona DECCAn ura ja poikkeavat mother-numerot. Paitsi, että ura ei ole DECCA:n ura. EMI ei olisi ikinä painattanut toisen englantilaisen kilpailijan toimesta pieniä määriä, ellei olisi ollut hätätilanne. Aiemmin kapasiteettiongelmia on ollut, mutta ei enää exporttien suhteen vuonna 1969 ja siitä eteenpäin.
AR UK hopea-musta "DECCA" EXPORT:
mothers: 1, 1
stampers: n/a
matriisi YEX749-4-3U / YEX750-1
AR UK hopea-musta EXPORT:
mothers, sampers: useita, esim. 6MMP, 3AAO / 5OOA, 1T / 1MRM, 4ADM
matriisi YEX749-4-3U / YEX450-1 tai yleisemmin YEX749-2 / YEX750-1
AR UK hopea-musta GROOVED EXPORT:
mothers: 6, 6 – 8, 9
stampers: n/a
matriisi: YEX749-2 / YEX750-1
AR UK/Barbados ”DECCA” EXPORT:
mothers: 9&12, 3
stampers: n/a
matriisi: YEX749-2 / YEX750-1
Nämä siis PPCS7088-levyjä. Myös exporteiksi väitettyjä PCS-levyjä on, mutta ne ovat sitten jo labeliltaan erilaisia ja kaikkea muuta kuin exportteja. Exportin pitää olla PPCS. Näköjään grooved on myös contract pressing. Ainakin mother/stamper –koodien mukaan.
Joka tapauksessa Parlophone oli ylikuormittunut painamaan ”Abbey Road” -exportteja. Siitä osoituksena kaikki nämä variaatiot. Sinänsä ihmeellistä, kun harvinaisia nämä levyt ovat exporttina ja tarjonta on vähäistä. Painosmäärät olivat kuitenkin pieniä. Se on varmaa, että suurin osa EMI:n itse painamista AR exporteista meni Portugaliin. Se on tullut jo levyhyllekin selväksi.Made in Barbados –levyn etiketit ovat ehkä UK EMI:n toimittamia. Niistä on poistettu ulkoreuna, jossa sijaitsee myös teksti ”MADE IN GT. BRITAIN”. Tismalleen samanlainen kuin tämä levyhyllyyn hankittu, löytyy POPSIKESTA, mutta vain yksi kappale ja sekin on myyty jo vuonna 2009. Silloinen myyjä väittää, että tämä on DECCA contract pressing ja painettu DECCA:n Barbadosin tehtaalla. Itse olen aika skeptinen, sillä Barbadosin koon ja asukasmäärän (jotain 250 000) huomioon ottaen siellä ei varmaankaan voinut olla DECCA:n tehdasta, olkoonkin, että Barbados oli aikanaan Englannin siirtomaa ja itsenäistyi vasta 1966. Toisaalta se kyllä selittää sen, miksi EMI olisi voinut toimittaa etikettejä juuri Barbadosille. Uskon, että tämä on painettu Barbadosilla. Turhaan tekstiä ”Made in Barbados”, ei ole voitu laittaa. Sen on pakko pitää paikkansa. Joku sopimuskumppani EMI:llä oli siltikin juuri tällä saarella. Myös US Capitolilla oli yhteyksiä Barbadosiin. Onko etiketissä oleva ympyrä samanlainen kuin DECCA:n käyttämissä prässäyskoneissa? Vertasin sitä ”With The Beatles” DECCA-rinkulaan ja eihän niissä ollut mitään samaa. No, ajankohtakin on eri. Se kyllä on jo laajemmallekin levinnyt tieto, ettei DECCA ole osallistunut yhteenkään AR-levyn painamiseen. Pitäisikin poistaa DECCA-sana kokonaan tämän levyn kirjoituksesta, mutta kun se kummittelee aina maailmanlaajuisesti, niin olkoon.
Barbadosin levyjen osalta on (toistaiseksi järkeen käyvin selitys) arveltu, että Barbadosissa painettiin AR exportteja Karibian markkinoille ja etiketit todellakin toimitettiin Englannista. Etikettien toimitus ei sinänsä ole epätavallista. EMI halusi pitää kontrollia ja kohdemaa pääsi helpommalla, kun etiketti oli jo valmis. Entinen siirtomaa halusi kuitenkin korjata etikettiä sen verran, että todellinen painamismaa tulee esille. Se oli varmaankin tärkeää. Painojälki on kuitenkin aika surkeaa verrattuna UK-originaaleihin.
Tosiasiat: Sekä Abbey Roadin, että Let It Be:n hopea-mustista exporteista on osa painettu sopimustoimittajien toimesta. Tällöin kyseessä on kuitenkin tismalleen sama etiketti kuin EMI:n omassakin. Erona DECCAn ura ja poikkeavat mother-numerot. Paitsi, että ura ei ole DECCA:n ura. EMI ei olisi ikinä painattanut toisen englantilaisen kilpailijan toimesta pieniä määriä, ellei olisi ollut hätätilanne. Aiemmin kapasiteettiongelmia on ollut, mutta ei enää exporttien suhteen vuonna 1969 ja siitä eteenpäin.
AR UK hopea-musta "DECCA" EXPORT:
mothers: 1, 1
stampers: n/a
matriisi YEX749-4-3U / YEX750-1
AR UK hopea-musta EXPORT:
mothers, sampers: useita, esim. 6MMP, 3AAO / 5OOA, 1T / 1MRM, 4ADM
matriisi YEX749-4-3U / YEX450-1 tai yleisemmin YEX749-2 / YEX750-1
AR UK hopea-musta GROOVED EXPORT:
mothers: 6, 6 – 8, 9
stampers: n/a
matriisi: YEX749-2 / YEX750-1
AR UK/Barbados ”DECCA” EXPORT:
mothers: 9&12, 3
stampers: n/a
matriisi: YEX749-2 / YEX750-1
Nämä siis PPCS7088-levyjä. Myös exporteiksi väitettyjä PCS-levyjä on, mutta ne ovat sitten jo labeliltaan erilaisia ja kaikkea muuta kuin exportteja. Exportin pitää olla PPCS. Näköjään grooved on myös contract pressing. Ainakin mother/stamper –koodien mukaan.
Joka tapauksessa Parlophone oli ylikuormittunut painamaan ”Abbey Road” -exportteja. Siitä osoituksena kaikki nämä variaatiot. Sinänsä ihmeellistä, kun harvinaisia nämä levyt ovat exporttina ja tarjonta on vähäistä. Painosmäärät olivat kuitenkin pieniä. Se on varmaa, että suurin osa EMI:n itse painamista AR exporteista meni Portugaliin. Se on tullut jo levyhyllekin selväksi.Made in Barbados –levyn etiketit ovat ehkä UK EMI:n toimittamia. Niistä on poistettu ulkoreuna, jossa sijaitsee myös teksti ”MADE IN GT. BRITAIN”. Tismalleen samanlainen kuin tämä levyhyllyyn hankittu, löytyy POPSIKESTA, mutta vain yksi kappale ja sekin on myyty jo vuonna 2009. Silloinen myyjä väittää, että tämä on DECCA contract pressing ja painettu DECCA:n Barbadosin tehtaalla. Itse olen aika skeptinen, sillä Barbadosin koon ja asukasmäärän (jotain 250 000) huomioon ottaen siellä ei varmaankaan voinut olla DECCA:n tehdasta, olkoonkin, että Barbados oli aikanaan Englannin siirtomaa ja itsenäistyi vasta 1966. Toisaalta se kyllä selittää sen, miksi EMI olisi voinut toimittaa etikettejä juuri Barbadosille. Uskon, että tämä on painettu Barbadosilla. Turhaan tekstiä ”Made in Barbados”, ei ole voitu laittaa. Sen on pakko pitää paikkansa. Joku sopimuskumppani EMI:llä oli siltikin juuri tällä saarella. Myös US Capitolilla oli yhteyksiä Barbadosiin. Onko etiketissä oleva ympyrä samanlainen kuin DECCA:n käyttämissä prässäyskoneissa? Vertasin sitä ”With The Beatles” DECCA-rinkulaan ja eihän niissä ollut mitään samaa. No, ajankohtakin on eri. Se kyllä on jo laajemmallekin levinnyt tieto, ettei DECCA ole osallistunut yhteenkään AR-levyn painamiseen. Pitäisikin poistaa DECCA-sana kokonaan tämän levyn kirjoituksesta, mutta kun se kummittelee aina maailmanlaajuisesti, niin olkoon.
Barbadosin levyjen osalta on (toistaiseksi järkeen käyvin selitys) arveltu, että Barbadosissa painettiin AR exportteja Karibian markkinoille ja etiketit todellakin toimitettiin Englannista. Etikettien toimitus ei sinänsä ole epätavallista. EMI halusi pitää kontrollia ja kohdemaa pääsi helpommalla, kun etiketti oli jo valmis. Entinen siirtomaa halusi kuitenkin korjata etikettiä sen verran, että todellinen painamismaa tulee esille. Se oli varmaankin tärkeää. Painojälki on kuitenkin aika surkeaa verrattuna UK-originaaleihin.
EMI:n maailmanlaajuisten levyvalmistajien luettelosta löytyy seuraava tieto (vuonna 1967):
Maanosa: Pohjois-Amerikka (ja kyllä myös Karibia kuuluu siihen)
Maa: West Indies (Karibian saarivaltiot)
Sopimustuottaja: West Indies Records (Barbados) Ltd.
Osoite: Applewhaites Estate, St. Thomas, Barbados.
Tämän on pakko olla se yhteistyökumppani, johon etiketit toimitettiin, jos niitä ylipäätänsä toimitettiin. Ainakin osa Barbadoksella painetuista The Beatles Parlophone-singleistä on sijoitettu ”Manufactured by West Indies Records (Barbados) Ltd.” levypussiin. Niissä singleissä, joissa ei lue ”Made In Barbados”, lukee “Manufactured under the Licence of The Westindies”. Kaiken kaikkiaan West Indies ja Barbados diskografia on aika laiha. Tiettävästi vain joitain singlejä on painettu siellä. Parlophone levymerkin alta löytyvät vain singlet: Hey Jude, The Ballad Of John And Yoko, Sexy Sadie ja Get Back. Saattaa kyllä olla muitakin. Näiden julkaisuajankohta on 1968-1970, sopii siis hyvin tämän exportlevyn ajankohtaan, joka on varovaisella haarukalla arvioituna 1970-1980. Levyn sisäpussi kertoo mielestäni paljon. Se on UK-originaali: ”Patent No. 1,125,555” ja ”Important Notice”-tekstillä. 70-luvun juttu siis, muttei alkupään.
USA:sta löytyi tämä levy, Massachusettsista. Barbados tuskin kuitenkaan painoi tätä pelkästään USA:n markkinoille, muuten tämä export olisi useammin ollut myynnissä ja saatavilla. Sitä paitsi USA:ssa painettiin omaa Abbey Roadia käsittämättömiä määriä. Lomatuliainen aikanaan, kenties?
Maantietoon meni tämä ja ollaan aika pahasti levyhyllyn epämukavuusalueella.
Sen verran innostuin aiheesta, että alan etsimään The Beatlesin West Indies ja Barbados –singlejä levyhyllyyn. LP-levyjä kun tuntuu olevan vain tämä Abbey Road. No, se selviää onko niitä enemmän…tai no jää nähtäväksi hankinko niitä. Enpä taida.
Suomen Tulli (Eteläinen tullipiiri) kiinnostui myös harvinaisesta levystä. Piti oikein itse hakea HKI-Vantaan lentokentän viereisestä lentotullista, Siipitieltä. Myyntihinta ja postikuut USA:sta laskettiin yhteen ja niiden yhteenlasketusta summasta Tulli otti tullia 3,5% ja lisäksi verottajan puolesta arvolisäveroa 24%. Kaikki maksutavat kävivät ja palvelu oli hyvää. Virkailija oli kyllä hetken hieman hämmästyneen oloinen hinnasta, joka taisi olla mielestänsä paljon. Peittelin harmistumiseni hyvin. Marginaaliverotusta en alkanut vaatimaan, vaikka sekin tuli mieleen. Levyhylly olisi silloin saattanut odottaa levyä ties kuinka kauan. Mainostin kyllä tullivirkailijalle, kuinka harvinaisesta levystä on kysymys. Virkailija katsoi monitoriaan ja ilmeisesti odotti lähtöäni.
Siis lyhyesti: Tämä on contract pressing, made in Barbados. Kaksi tavattu. Ensin vuonna 2009 ja heti perään 2013.
Harvinaisuus: 4- (voi olla jopa 4)
Harvinaisuus: 4- (voi olla jopa 4)
 |
| Etupuoli |
 |
| Takakansi |
 |
| Sisäpussi |
 |
| Sisäpussi |
 |
| 1-puoli |
 |
| 1-puoli |
 |
| 1-puolen matriisi YEX749-2 |
 |
| 2-puoli |
 |
| 2-puoli |
 |
| 2-puoli levylautasella... |
