perjantai 29. marraskuuta 2013

The Beatles’ Greatest Hits –LP (Sweden 1st pressing) MONO ver1

Sweden 1st pressing 1965, Parlophone PMCS306
XSTX 115-1 / XSTS 116-1
disc weight: 149g

Levyhyllyyn hankittiin se toinenkin versio ruotsalaisesta kokoelmasta The Beatles’ Greatest Hits. Vaikea sanoa kumpi näistä kahdesta on ensimmäinen ja kumpi toinen painos.
Levyhyllyyn aiemmin hankitun levyn etiketissä oli tekstejä:
“All Right Of The Manufacturer…”
“Skivan först publicerad 1965”

Kun taas tässä toisenlaisessa:
”Alla Rättigheter Förbehålles…”
”Skivan först publicerad 1965”
sekä lisäksi:
“Made In Sweden”
“33 1/3”
“Skandinaviska Grammophon Aktiebolaget”

Näillä eroilla lienee joku tarkoitus. Jos joku taho omaa syvällisempää tietoa, mielelläni kuulisin. Sikäli kun harvinaisuutta pitää vertailla näiden kahden eri painoksen välillä, niin tätä nyt hankittua on kyllä yleisimmin saatavilla. Tämän levyn sisäpussistakaan ei saa viitteitä siitä, onko kyseessä juuri 1965 ensimmäinen julkaisu. Voisi kuitenkin arvata, että ensimmäistä painosta on enemmän ja toista painosta valmistettiin hillitymmin. Levyt on painettu erilaisilla koneilla, uritus on huomattavan erilainen. Kun muuta parempaakaan ei ole, niin luotan painoon:
“All Right Of The Manufacturer…” 140g
”Alla Rättigheter Förbehålles…”   149g
Oletettavaa siis, että kevyempi vinyyli on 2. painos. Saattaisi olla. Kansissa ei ole eroa.


ver2 löytyy oikealla olevasta luettelosta...

Harvinaisuus: 2+

Etupuoli

Takakansi

Sisäpussi

Sisäpussi

1-puoli

2-puoli

1-puolen matriisi XSTX 115 -1

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Let It Be -LP (UK 1st pressing) EXPORT

UK 1st pressing 1970, Parlophone P-PCS7096
Mothers, stampers: PH,2G
YEX773-2U, YEX774-2U
disc weight: 134g

Osoittautui yllättävän hankalaksi saada Let It Be –LP:n 1.painoksen export osaksi levyhyllyä. Nyt se kuitenkin kokoelmassa. Ei tosin ihan niin hyväkuntoisena kuin olisin halunnut, mutta en ole mieltänyt tätä exporttia niin harvinaiseksi, että EX-VG+-kuntoisesta pitäisi maksaa hyvin lähelle 4-numeroinen euromäärä. Nyt selvisin siis kohtuullisemmalla, mutta kuntoa jonkin verran alaspäin tinkimällä. Kai se on uskottava, että tämä on paljon harvinaisempi kuin Abbey Roadin 1969 yhden EMI logon painos. Jälleen kerran, tämäkin export löytyi Portugalista. Suurin osa Abbey Roadin, Yellow Submarinen ja Let It Be:n exporteista toimittiin Portugaliin. Se on todettu jo aiemminkin.


LIB, AR ja HJ -exporteista on siis olemassa nämä yhden EMI-logon 1969 (-70) painokset. Niitä löytyy paitsi normaalina Hayesin tehtaan tuotoksena, myös Deccan tyyppisellä painoksella, jonka tunnusmerkkinä on EMI:stä poikkeava ura etiketissä. Kyseessä ei kuitenkaan ole Deccan tehtaan painama levy. Näin rajallista määrää EMI ei ikinä olisi painattanut UK-sopimustoimittajilla, vaan näitä painettiin jossain toisessa maassa, EMI:n omalla tehtaalla. EMI toimitti Englannista valmiit etiketit ja kenties stampersitkin. Näissä levyissä on mothers-numerot, mutta stampers-kirjaimet puuttuvat, kuten esim. Deccaltakin.
Niistä sitten enemmän jos joskus päätyvät levyhyllyyn.


Let It Be 2. exportpainos on normaali PCS-Apple, jossa on vain export kannet, P-PCS. Näitä on tarjolla aika paljon, eli kyseessä ei ole kovinkaan harvinainen levy. Tai no, onhan se tietenkin keräilylevy. 

Levyhyllyssä on nyt 16 erilaista UK-exportia (Barbadoksen P-PCS lasketaan pois). Äkkiseltään laskettuna niitä olisi tasan 30 kpl suhteellisen täydellisessä kokoelmassa. Siinä on mukana sitten kaikki variaatiot vuoteen 1973 asti. Vuoden 1978 värivinyylejä en laske tähän lukuun, sillä vaikka niitä kutsutaan exporteiksi, arvelen, että niitä on varmaan myyty kuten tavallisempiakin julkaisuja. Toki "limited edition" on kyseessä. Näillä levyillä ei ole selkeää exporttiin viittaavaa prefixiä.

Hankittava ei siis lopu ihan pian. Toki tuohon lukuun mahtuu ainakin 5-8 kpl sellaisia etikettejä, joiden keskinäinen ero on millimetrin tarkkaa, marginaalista tutkiskelua. 

Harvinaisuus: 3,5

Etupuoli

Takakansi

Takakansi

1-puoli

2-puoli

lauantai 16. marraskuuta 2013

Please Please Me –LP (UK 4th pressing) STEREO

UK 4th pressing 1963, Parlophone PCS3042
Mothers, stampers: 1GM, 1L
YEX94-1 / YEX95-1
disc weight: 160g



Levyhyllyssä oli jo aikaisemmin hyväkuntoinen UK 4. painoksen Please Please Me stereo-LP. Levyn suhteen ei siis ollut valittamista, mutta valitettavasti levyn kansi oli ajankohtaan nähden väärä.
Vihdoin tuli sopivasti myyntiin hyväkuntoinen 4. painoksen stereokansi varustettuna vähän etikettivikaisella levyllä. Saatoin siis tarjota kannesta (melkein) kohtuullisen hinnan, kun sisällä oleva levy ei kiinnostanut.
Kansi kiinnosti, ei pelkästään sen takia, että tarvitsin sen, vaan myös harvinaisuudellaan. Kyseessä on Garrod & Lofthouse Ltd:n isolla stereo-logolla varustettu flipback-kansi. Väittäisin, että melkein poikkeuksetta kaikki PPM 1. - 4. painosten, suuren stereo-logon omaavat kannet on painanut Ernest J. Day & Co. Aivan viimeiset 1963 tai todennäköisemmin seuraavan vuoden alun, 1964 stereokannet valmisti kuitenkin G & L.
Kyseessä täytyy olla hyvin pieni painosmäärä, sillä iso stereo-logo muuttui keskikokoiseksi jo kesän alussa 1964. Kaiken kaikkiaan stereo-PPM painosmäärät ovat aika pieniä.
Vuodesta 1964 ja siitä eteenpäin vain G & L teki PPM-kansia ja oli EMI:n ykkösvalmistaja. Toki E.J.D. painoi vielä jonkin verran kansia levyihin: With The Beatles, A Hard Day’s Night, Rubber Soul, Revolver ja Oldies…But Goldies, mutta suurimman osan teki siis G & L.
1.-2. painosten PPM kannet tunnistaa parhaiten siitä, että etupuolen oikean alareunan teksti ”Photo: Angus McBean” on enemmän oikealla kuin myöhäisemmissä painoksissa. Sanan ”Photo”, kirjain P alkaa vasta yläpuolella olevan sanan ”Songs” viimeisen s-kirjaimen jälkeen. Sama on monoissa. Kaikissa kansissa, näiden kahden ensimmäisen painoksen jälkeen, teksti teksti ”Photo: Angus McBean” on siirretty hieman ylemmäksi ja enemmän vasemmalle. 

Hankittu kansi on kyllä hienokuntoinen ja se saa arvoisensa sisällön EX-kuntoisella levyllä.



Harvinaisuus: 2,5++

Etupuoli

Etupuoli

Takakansi

Takakansi, flipbackit ja G&L

1-puoli

2-puoli

lauantai 9. marraskuuta 2013

I Want To Hold Your Hand / This Boy (UK ORIOLE contract pressing) SOLID CENTRE

UK 1st contract pressing 1963
Mothers, stampers: 3, 1
7XCE 17559-1N / 7XCE 17560-1N

I Want To Hold Your Hand –singleä painettiin EMI:n lisäksi ORIOLE:n ja DECCA:n toimesta jonkinlaisia määriä. Sopimuskumppaneilta pyydettiin apua vain sellaisissa tapauksissa (EMI:lle viimeinen vaihtoehto) kun oma kapasiteetti ei riittänyt painamaan nopeasti ja tarpeeksi paljon.

ORIOLE:n ja DECCA:n painokset ovat jonkin verran harvinaisia, totta kai, mutta tässä on, voisi sanoa: ultra-harvinaisuus. ORIOLE painoi pienen osan IWTHYH-singlestä kiinteällä keskiöllä. Vuonna 1963 se oli erittäin harvinaista. Tämä on yksi harvinaisimmista The Beatlesin kaupalliseen tarkoitukseen tehdyistä singleistä. Myös EMI itse painoi tätä kiinteällä keskiöllä, joita on yhtä vaikea löytää kuin tätäkin. Tiettävästi ORIOLE painoi kiinteillä keskiöillä myös singlet Can’t Buy Me Love ja I Feel Fine. 
ORIOLE:t ovat hieman painavampia kuin EMI:n painamat singlet ja levyn reuna on terävämpi. Paras tunnistus on keskiö. Oriolen push-outissa se on karhea ja reuna on "viimeistelemätön", verrattuna EMI:in. Lisäksi keskiö on kooltaan pienempi, ts. etäisyys levyn muuhun osaan on suurempi. ORIOLE solid centressä on ura, joka poikkeaa EMI:n solid centrestä, sekä juuri tuo karhea keskusta (näkyy kuvassa). DECCA:sta ja ORIOLE:sta myös puuttuvat stampers-kirjaimet soittoalueen ulkopuolelta, vain mothers-numerot löytyvät.
Tarkastin varmuuden vuoksi painot, jotta usein kuultu väittämä painosta voidaan todentaa. Levyhyllyssä olevien IWTHYH-singlejen painot:

EMI 1st pressing, PUSH OUT: 35g
EMI 1st pressing, PUSH OUT: 37g
ORIOLE PUSH-OUT: 41g
ORIOLE PUSH-OUT: 39g
ORIOLE SOLID CENTRE: 39g
DECCA PUSH OUT: 39g
DECCA PUSH OUT: 37g
DECCA PUSH OUT: 38g


Kyllä näin on, jonkin verran ovat sekä DECCA, että ORIOLE painavampia kuin EMI, mutta aika pieniä eroja.
En osaa sanoa, että julkaistiinko tämä alunperin ORIOLE:n vai Parlophonen tehdaspussilla, mutta ainakin tässä oli ostohetkellä ORIOLE.

Harvinaisuus: 3,5



Oriolen tehdaspussi


A-puoli

A-puoli, Oriolen keskiö

B-puoli

perjantai 25. lokakuuta 2013

We Can Work It Out / Day Tripper (UK 1st pressing) double A-SIDE DEMO

UK 1st demonstration pressing
Mothers, stampers: 1A, 3RL
7XCE 18341-4 / 7XCE 18342-1

Levyhyllyä täydennetään harvinaisella singlellä. We Can Work It Out ja Day Tripper olivat sen verran hyviä biisejä molemmat, ettei saatu yksimielisyyttä siitä, kumpi olisi A-puoli. Tämä demo julkaistiin siis tupla A-puolisena, kuten yksi aiempikin single: A Hard Day’s Night / Things We Said Today. Nämä kaksi ovat ainoat tupla A-puoliset The Beatles demot.
Punaisella A:lla varustetut Parlophonen demot ovat melkoisen harvinaisia, tästä on liikkunut huhu, että julkaisumäärä voisi olla vain 250 kappaletta. Uskon kuitenkin, että hieman suuremmasta määrästä on kyse. Todennäköisesti puhutaan kuitenkin vain sadoista.

Hain mother ja stamper -koodeja toteutuneista kaupoista:

1A, 3RL
1A, 3RL
1A, 3RL
1A, 3RL
1A, 3RL
1A, 3RL
1A, 1AA
R RGP, 11 GLM (??? epämääräinen väärennös)

On siis melko selvää, että enintään kahdella stampersilla painettiin B-puoli ja A-puoli vain yhdellä. Kyse ei siis voi olla kovin suuresta painosmäärästä, vaan juuri sadoista puhutaan.

Single ilmestyi sen verran lähellä Parlophonen etikettiä kiertävän tekstin vaihtoajankohtaa, että osa normaaleista singleistä varustettiin vielä vanhalla etiketillä, jossa teksti alkaa sanoilla ”THE PARLOPHONE CO. LTD…”. Tiettävästi suurin osa singleistä ilmestyi kuitenkin uudella tekstillä: ”THE GRAMOPHONE CO. LTD…”. Tällä kertaa kyse oli mitä ilmeisimmin siitä, että EMI vain käytti varastossa olevat vanhat etiketit pois. Day Tripper -puolen matriisi on todellakin -4 päättyvä. Se on sitä sekä demossa, että normaalipainoksissa.

Laitan kuviin samalla levyhyllyn muutkin 60-luvun We Can Work It Out -singlet, joiden mothersit ja stampersit ovat:

4OR, 1OO (“THE PARLOPHONE CO. LTD…”)
3GAP, 3GOL (“THE GRAMOPHONE CO. LTD…”)
1GDO, 3GGH (“THE GRAMOPHONE CO. LTD…”)

Nämä kolme ovat periaatteessa tärkeimmät toisistaan erottuvat variaatiot. Etikettien variaatioita on lisääkin, mutta erot ovat minimaalisen pieniä.
“THE PARLOPHONE CO. LTD…” etikettiä kiertävällä tekstillä ei siis ole aikaisempi painos kuin “THE GRAMOPHONE CO. LTD…”, siis juuri tässä singlessä. Kuvat on kuitenkin laitettu oletettuun painamisjärjestykseen.

Originaalissa demossa etiketti on suurempi kuin normaali etiketti. Etiketti menee ”hammastuksen päälle”. Jos on ostoaikeissa ja pelkää väärennöstä, kannattaa katsoa ihan ensin punaisen A:n päälle kirjoitetut tekstit. Jos ne ovat vähänkään suttuiset, voi olla aika varma, ettei kyseessä ole originaali, vaan väärennös. Demoista on painettu piraattijulkaisuja, erityisesti ihan lähivuosina, mutta niissä on aika paljon eroja verrattuna originaaliin. Riittävän paljon kun näitä katselee, on pakko todeta, että 60-luvun Parlophone -etiketti on helposti tunnistettavissa, niin laadullisesti kuin painoajankohdallisestikin. Sellainen etiketti, mikä on ollut lähes 50 vuotta prässättynä vinyyliin, on suhteellisen mahdoton sekoittaa 2013 väärennökseen. Nettimyynnissä tietenkin epäselvä kuva on helppo ottaa, eikä tuotetta pääse hypistelemään, joten sen myötä riskikin kasvaa…
Tässä kuitenkin takuuvarmasti originaali demo, joka toimitettiin radioasemien soitettavaksi. Demossa näkyy aiottu julkaisupäivämäärä 3.12.1965, joka tällä kertaa piti paikkansa.


-demon kuvat uusittu 7.4.2019-

Harvinaisuus: 4


A-puoli

A-puoli

A-puoli

A-puoli

AA-puoli


A-puoli

B-puoli

A-puoli

B-puoli

A-puoli

B-puoli

perjantai 4. lokakuuta 2013

Help -LP (UK 2nd pressing) SMALL stereo

UK 2nd pressing 1965-1968, Parlophone PCS3071
Mothers, stampers: 3OT, 1MA
YEX168-1 / YEX169-1 
disc weight: 145g

Levyhyllyä täydennetään melko harvinaisella HELP! albumilla ja sen yhdellä stereo-painosversiolla. Levyssä tai etiketissä ei ole sinänsä mitään erityistä, mutta kannessa on. Etupuolen kannen teksti ”stereo” on mallia pieni. Normaaleissa 1.-2. painoksissa se on keskikokoinen ja outline-tyyppiä, eli vain ääriviivat ovat mustalla. Kannen ”small stereo” ajoittuu vuosille 1966-1969. 
Tämänlaisia Help!-kansia on tavattu hintalapulla $2.50, josta voidaan päätellä, että ainakin osa toimitettiin USA:n armeijan tukikohtiin. Kyseessä on siis tavallaan epävirallinen export-painos. On todennäköistä, että näitä levyjä toimitettiin pitkin Eurooppaa samalla tavoin kuin virallisiakin exportteja. Small stereo ei tietenkään ole poikkeuksellinen kaikissa albumeissa, mutta Helpissä se on.
Etiketissä on pieniä eroja levyhyllyn kahteen aikaisempaan albumiin verrattuna. Kaikki kolme ovat erilaisia. Erot rajoittuvat etiketin tekstien (YEX.168) ja p1965 sijoitteluun sekä biisin ”I Need You” symbolin ”*” sijoitukseen. Ensimmäisessä painoksessa se on biisin jälkeen ja myöhemmissä painoksissa ja variaatioissa se on ennen järjestysnumeroa ja biisiä I Need You. Näiden välissä fontti oli välillä vaihdettu Sans-Serifistä Times New Romaniin ja sitten taas takaisin.
Tässäkin etiketissä on 1-puolella pieni virhe: ”SOLD IN.U.K. SUBJECT TO…”, eli ylimääräinen piste sanan ”IN” jälkeen. Verokoodia ei tästä levystä löydy sitten millään. Olisin toivonut tämän olevan harvinainen PX. Sellaista en kyllä ole nähnyt ikinä. Se ettei tässä ole tavanomaista KT-verokoodia voi ehkä kertoa siitä, että levy oli tarkoitettu jonnekin muualle kuin Englannin markkinoille. Ei se kuitenkaan ainutlaatuista ole, että verokoodi puuttuu.
Exporttien luokkaa en usko tämän painosmäärän olevan, joten harvinaisuus arvioidaan alemmaksi.

Harvinaisuus 2+


Etupuoli

Etupuoli

Takakansi

1-puoli

1-puoli, "SOLD IN.U.K. SUBJECT..."

2-puoli


lauantai 28. syyskuuta 2013

Please Please Me -LP (UK 6th pressing) MONO (tnr)

UK 6th pressing 1965-1968, Parlophone PMC1202
Mothers, stampers: 10RRP, 5O
XEX421-1N / XEX422-2M (or N)
disc weight: 159g

PPM-levyjä edelleen kokoelmaan. Tällä kertaa on kyseessä yksi variaatio 6.painoksen monosta. Ilmeisesti juuri tämä on viimeisin 6.painoksen monovariaatioista, joita on kokonaisuudessaan muistaakseni neljä-viisi. Toisaalta sitä teoriaa vastaan sotii se tosiasia, että tämä painaa 159g ja levyhyllyssä oleva toinen variaatio 146g. Tämä uusin variaatio erottuu muista helpoiten fontin avulla, joka on Times New Roman kun taas muissa variaatiossa fontti on Sans-Serif.
2-puolen matriisi taitaa olla kuitenkin 2N eikä 2M. Se on painettu niin syvään ja ilmeisesti jotenkin useamman kerran päällekkäin, ettei siitä saa ihan varmasti selvää. Sama toistuu useissa 6. painoksen levyissä.
Aavistuksen harvinaisempi tämä on kuin Sans-Serif-fontilla varustettu, mutta i
lman sen suurempia tunnekuohuja levyhyllyyn työnnetään tämä suhteellisen tavallinen äänilevy. 

Levyhyllyn päivitetty PPM monolista näyttää siis tänään tällaiselta:

1.painos, kulta-musta, Dick James krediitit, grooved OWZT
1.painos, kulta-musta, Dick James krediitit
2.painos, kulta-musta, Northern Songs krediitit
2.painos, kulta-musta, Northern Songs krediitit
3.painos, kelta-musta, ilman ”RECORDING FIRST PUBLISHED 1963”
3.painos, kelta-musta, ilman ”RECORDING FIRST PUBLISHED 1963”
4.painos, kelta-musta, ”RECORDING FIRST PUBLISHED 1963”
4.painos, kelta-musta, ”RECORDING FIRST PUBLISHED 1963”, DECCA

4.painos, kelta-musta, ”RECORDING FIRST PUBLISHED 1963” 2-side label error
6.painos, kelta-musta, ”THE GRAMOPHONE…”, “SOLD IN U.K…” Sans-Sarif

6.painos, kelta-musta, ”THE GRAMOPHONE…”, “SOLD IN U.K…” Times New Roman"




Harvinaisuus: 1,5

Etupuoli

Takakansi

1-puoli, TNR

2-puoli, TNR

2-puoli, matriisi -2M tai -2N

torstai 19. syyskuuta 2013

George Harrison: The Best Of –LP (INDIA 1st pressing) YELLOW-BLACK PARLOPHONE

INDIA 1st pressing 1976, Parlophone PAS10011
Mothers, stampers: n/a
YEX961-1 / YEX962-1N
disc weight: 123g

Levyhyllyyn ei periaatteessa kerätä jäsenten soololevyjä. Tai siis ei kerätä keräilymielessä. Joskus kun jotain spesiaalia ilmaantuu sopivasti, niin silloin se päätyy hyllyyn. Ainakin levyhyllyn mielestä tämä GH:n soolokokoelma on aika yhdentekevä julkaisu, mutta kun sen saa Parlophonen kelta-mustalla etiketillä, siitä tulee aavistuksen kiinnostavampi. Intiassa käytettiin kelta-mustaa etikettiä vielä 70-luvun lopullakin. Vähän erikoinen kokoelma tämä on kyllä siinäkin suhteessa, että 1-puolelle on kasattu vain originaaleja The Beatles-levytyksiä ja 2-puolella on sitten varsinaista soolotuotantoa. Syynä kai se, että Harrisonin soolotuotannossa kun oli aika vähän hitiksi luokiteltavia biisejä 1970-1976…Eikä muistaakseni tämäkään kokoelmalevy listojen huippua kolkutellut. EMI taisi pistää tämän kauppoihin samoihin aikoihin kun GH perusti oman levymerkin.

Harvinaisuus: 1,5


Etupuoli

Takakansi

Takakansi

1-puoli

1-puoli. Matriisi YEX961-1

2-puoli