lauantai 1. helmikuuta 2014

Revolver -LP (UK 2nd pressing) MONO, FACTORY SAMPLE

UK 1st pressing 1966, Parlophone PMC7009 (UK)
XEX605-2, XEX606-2
mothers, stampers 4OH / 2PD
The Gramophone CO.LTD…
disc weight: 150g

Levyhyllyä täydennetään Revolver-LP:n monolla, johon on kiinnitetty ”FACTORY SAMPLE” -tarra levyn 2-puolelle. En ole kovin hyvin päässyt selville, miksi The Beatles-levyjen ei-kaupalliseen tarkoitukseen toimitetut demot, promot ja factory samplet ovat otettu kovin kirjavasti levyjen originaalin 1. painoksen alusta, alkupäästä tai jopa keskeltä painosta. Tällä tarkoitan siis sitä, että luulisi kaikki factory samplet olevan 1G/1G mothers stamperseilla (tai ainakin 1 mother ja vain yksi kirjain) varustettuja, eli ne olisi hoidettu hyvissä ajoin ennakkosoittoon ennen varsinaista levyn julkaisua. Joskus näin onkin, mutta ei aina, varsinkaan The Beatlesin tapauksessa. Saattoi olla jopa 3. tai 4. mother menossa. Osa asiasta valottuu sillä, että ennakkotilauksia oli niin suunnaton määrä. Levyä painettiin suuria määriä hyvissä ajoin ennen julkaisemista. 
Monilla muilla artisteilla, kuten The Hollies (Parlophone), demosinglet on varustettu stampersilla JR, joka on erityisesti vain demoja varten tehty. The Beatlesilla ne ovat ensimmäisiä demoja lukuun ottamatta, pääosin vain nykäisty alkupään tavallisista painoksista. Sama koskee siis näitä factory sampleja. Olettaisi niiden aina olevan ihan ensimmäisiä prässäyksiä, sillä ko. kappaleet lähetettiin ennen levyn julkistamista radiosoittoon tai muuhun promootioon.
Nyt siis levyhyllyssä on kaksi mono Revolverin factory samplea. Toinen on, kuten voisi olettaa, varustettu aikaisilla mother / stamper -koodeilla: 1P / 1AP. Kyseessä on matriiseilla XEX605-2 ja XEX606-1 varustettu julkaistu, eli aivan ensimmäinen painos, jossa on virheellisesti Tomorrow Never Knows -biisistä miksaus nro 11. 
Tässä toisessa painoksessa on hyvin samanlainen etiketti kuin ensimmäisessä. Pieni ero kuitenkin on: yksi ylimääräinen ”enter”-lyönti tekstin ”SOLD IN U.K. SUBJECT TO RESALE…” jälkeen, joten tämä on Spizer/Danielsin kirjan mukaan MR1A (ii) ja siis tuo remix 11 on MR1A (i). MR1A molemmissa etikettivariaatioissa on 2-puolen 4. raita kirjoitettu ”Dr. Robert” ja etiketeissä MR2A lukeekin sitten jo ”Doctor Robert”. Dr. Robert esiintyy matriiseissa XEX605-2, XEX606-1 ja XEX605-2, XEX606-2 sekä tiettävästi matriisissa XEX605-2, XEX606-3. Doctor Robertia taas tapaa matriiseilla: XEX605-2, XEX606-2 ja XEX605-2, XEX606-3. Aika vaihtelevasti siis. Vaikka Dr. Robert on virhe etiketissä, ei se ole juuri yhtään jos ollenkaan harvinaisempi kuin Doctor Robert. Saattaisin jopa väittää, että Doctor Robert on alkupään monolevyissä hieman harvinaisempi.

En ala arvelemaan miksi tähän 2. painokseen on aikanaan laitettu factory sample tarra, jos ensimmäiset liimattiin jo 1. painokseen. Olettaa tietenkin sopii, että väärällä miksauksella tehtiin vain erittäin pieni määrä levyjä. Virhe huomattiin nopeasti ja tarve lähettää promootioon oli vähän suurempi kuin oli ehditty painaa.

Levyhyllyn remix 11 löytyy tunnisteiden alta, levyn nimellä.

Harvinaisuus: 2

Etupuoli

Takaknsi

1-puoli

2-puoli, factory sample, Dr. Robert

lauantai 25. tammikuuta 2014

With The Beatles -LP (UK 3rd pressing) STEREO, Wilson

UK 3rd pressing 1966, Parlophone PCS3045 (UK)
YEX110-2, YEX111-2
mothers, stampers 2RP / 3GL
The Gramophone CO.LTD…
Sold in U.K. Subject to resale…
Till There Was You credits: “Wilson” instead of “Willson”

Inner sleeve:  Black and white advertising, version 1
disc weight: 149g



Levyhyllyyn haetaan, ei ainoastaan puuttuvia painoksia, vaan välillä myös parempikuntoisia yksilöitä. WTB UK 3. stereopainos oli jo hyllyssä, mutta kunto ei aivan tyydyttänyt. Nyt hankittu on kannen osalta EX ja levy EX+.

Spizer / Daniels –kirjan mukaisia variaatioita on lähes mahdotonta hankkia kaikkia. Tarkoitan siis sellaisia variaatioita, joiden tunnistaminen ilman, että molemmat etiketit ovat vierekkäin, kirja kädessä ja suurennuslasi toisessa, on erittäin vaikeaa. Silloin puhutaan tekstien liikkumisesta millin osien verran suuntaan tai toiseen. Samalla kun hakee parempikuntoista, voi käydä tuuri ja levy onkin variaatio, jota ei vielä kokoelmassa ole. Tällä kertaa niin kävi, nyt hankittu on erilainen verrattuna aikaisempaan. Eroa on kuitenkin vain soittopuolta osoittavan numeron pystysuuntaisessa kohdistuksessa ja tekstin: ”SOLD IN U.K. SUBJECT TO RESALE…” sivusuuntaisessa sijainnissa verrattuna katalooginumeroon ”PCS 3045”. Levyn nimen teksti: ”WITH THE BEATLES” on myös aavistuksen ylempänä. Aikaisemmin levyhyllyssä ollutta painosta en itse asiassa löydä sitten millään koko kirjasta. Harvinaisuudesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan yksi niistä loputtomista variaatioista. 


Tämä loistokuntoinen levy hankittiin YS-exportin tapaan, asiantuntijan sijaan antiikkikauppiaalta. Tällä kertaa Saksan naapurista Hollannista. Hinta oli erityisen kohtalainen ja oli ihan pakko ottaa kuvat paketoinnista, joka mukaili saksalaisen kauppiaan paketointitapaa. Yli 15 cm paksu paketti kestää kaikki olan yli heitot välillä Amsterdam-Helsinki. 1-puolen Till There Was You biisin krediitit omaava Willson on väärinkirjoitettuna tässäkin painoksessa: Wilson. i-kirjain on sen verran epäselvä, että voisihan tuo olla jopa Wllson…

Harvinaisuus: 1,5++
Paketti

Etupuoli


Etupuoli

Takakansi

Takakansi

Sisäpussi

Sisäpussi

Selkämys 

1-puoli

1-puoli, KT-verokoodi

1-puoli, Wilson

2-puoli

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

A Collection Of Oldies…But Goldies -LP (UK 2nd pressing) STEREO

UK 2nd pressing 1969, Parlophone PCS7016
Mothers, stampers: 2MR, 1MD
YEX619-1G, YEX620-1G
disc weight: 137 g
Inner sleeve: ”Patent Applied For”, 1966-1968

Levyhyllystä puuttui A Collection Of Oldies kokoelma-albumin UK 2. stereopainos, vuodelta 1969. Nyt sellainenkin on saatu, ainakin melkein. 1-puolen etiketti on kuten kuuluukin, ilman keskellä olevaa tekstiä: ”SOLD IN U.K. SUBJECT TO RESALE…”, joka jäi pois vuoden 1969 puolivälin aikoihin. 2-puolella on kuitenkin vanhempi etiketti, jossa ko. teksti on. Näitä siirtymisvaiheen (crossover) painoksia löytyy monistakin levyistä. Vanhat etiketit käytettiin pois. 


Koska tätä levyä ei ole Levyhylly-blogissa vielä aiemmin käsitelty, laitan kuvat myös 1. painoksen monosta ja stereosta sekä vuoden 1969 yhden EMI-logon 3. painoksen stereosta. Stereo-kansissa on keskenään pieni ero: etupuolen teksti ”stereo” on toisessa kannessa oikeassa yläkulmassa, valkoisella alueella (kuten varmaan oli tarkoituskin), mutta toisessa se on pudotettu kuvan päälle. Kuvan päälle pudotetun stereon kannet on painanut Ernest J. Day. Kaikki valkoisella alueella olevat mono – ja stereokannet on painanut Garrod & Lofthouse. EJD ei painanut yhtään monokantta.

Sekin on maininnan arvoista, että matriisi päättyy, levyn molemmilla puolilla, kaikista muista levyistä poiketen: -1G. Tätä sekoitetaan aina välillä mother ja stamper –koodiin. Mainostetaan mukamas ensimmäisen päivän painatuksena, vaikka kaikissa näissä eri painoksissa on samaan päättyvä matriisi.

Yhden EMI-logon painoksen kannesta voi päätellä, ettei ihan vuoden 1969 kappaleesta olisi kyse. Flipbackit on jo jätetty pois. Kansi viittaa lähelle vuotta 1973. Tällöin oli käytössä jo kahden EMI-logon painos, etikettiä kiertävällä tekstillä ”THE GRAMOPHONE CO. LTD…”. Yhden logon painoksia taatusti pussitettiin uudempiin kansiin, myytäväksi vielä 70-luvun alussa.
Takakannen kuva on peilikuva alkuperäisestä otoksesta. Syytä on vaikea arvailla, miksi kuva on käännetty. Kuvan on ottanut Robert Whitaker, joka on kuitenkin takakannen krediitteihin kirjoitettu ”Whittaker”. Virhe on kaikissa kansissa. Japanilaisessa A Collection Of Oldies –albumissa takakannen kuva on esitetty oikein päin. Ehkä tästä saa yhden syyn hankkia myös japanilainen versio. 

Labelissa oleva katalooginumero voi olla PCS 7016 tai PCS. 7016. Ylimääräisellä pisteellä varustettuja tai ilman sitä olevia esiintyy variaationa 1.-3. painoksen stereoetiketeissä.

Harvinaisuus: 1,5
Etupuoli (2nd stereo)

Takakansi (2nd stereo)

Sisäpussi

1-puoli (2nd stereo)

2-puoli (2nd stereo)

G&L ja EJD

Etupuoli (1st mono)

Takakansi (1st mono)

1-puoli (1st mono)

2-puoli (1st mono)

Etupuoli (1st stereo)

Takakansi (1st stereo)

Takakansi Ernest J. Day

1-puoli (1st stereo)

2-puoli (1st stereo)

Etupuoli (3rd stereo)

Takakansi (3rd stereo)

Takakansi (3rd stereo)

1-puoli (3rd stereo)

2-puoli (3rd stereo)

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Meet The Beatles -LP (JAPAN 1st pressing) MONO ¥1500

JPN 1st pressing 1964, Odeon OR7041
Mothers, stampers:
2EJ-13-2 23, 2EJ-14-3 7
disc weight: 146g
Inner sleeve: advertising

Tämä levyhyllyyn saatu pitkäsoitto on ensimmäinen Japanissa ilmestynyt The Baetles albumi. LP:n julkaisupäivämääräksi on ilmoitettu 15.4.1964.

Mielenkiintoiseksi japanilaiset The Beatles-painokset tekee, ei vähiten niiden väri, joka on siis läpikuultavan punainen. Mustia kiekkoja ilmestyi melkoisen harvakseltaan vuosien 1964-1969 välillä japanilaisina painoksina. Toinen seikka on se, että Toshiban painoksia pidetään laadullisesti erittäin hyvinä. Levyt siis painoi Toshiban tehdas, Odeonin levymerkillä.

Japani kunnostautui varmaankin koko maailman tuotteliaimpana The Beatles-levyjen julkaisijana. Koko UK-diskografia ilmestyi samansisältöisenä ja sen lisäksi US-levyjen variaatioita ja maan omia kokoelmia. Alkupään originaalit Odeon-monot on helppo tunnistaa: niissä on etiketin alalaidassa teksti ”LONG PLAYING”, joka poistui kuitenkin jo syksyllä 1965. Kannen ehkä tärkein indikaattori on vasemman alalaidan hinta. Tässä 1. painoksessa se on ¥1500 ja seuraavissa painoksessa ¥1700, ¥1800 jne .
60-luvun puolivälin jälkeiset painokset ovat aika yleisiä, eikä niistä tavallisimmin löydy erityisiä harvinaisuuksia, johtuen suurista painosmääristä. Paitsi jos löytyy mustana vinyylinä…

Tästä levystä puuttuu aina mainostettu OBI. Se on vain sellainen levy-yhtiön lappunen tai ns. vyö, joka näissä ihan ensimmäisissä painoksissa roikkui kannen etupuolen vasemmassa ylälaidassa ja joka myöhemmin tehtiin koko kantta kiertäväksi yhtenäiseksi nauhaksi. Niitä käsittääkseni pelastui jatkossa enemmän kun nauhasta tuli yhtenäinen. Kannet ovat aika ohutta materiaalia, sen puoleen onkin aika ihmeellistä miten tämän levyn kannet ovat näin hyvin selviytyneet, EX-kuntoisena. Sisäpussi on joskus vaihtunut tai vaihdettu uudempaan. Sen huomaa levyistä, joita sisäpussissa mainostetaan, esim Beatles For Sale ¥1800.
Lyrics-inner on tallella. Japanilaisissa painoksissa biisien sanat ovat erillisellä liitteellä. Luulisin, että se koskee melkein kaikkia The Beatles-levyjä. Tämä on kyllä enemmänkin arvaus kuin tietoa, kun en viitsi selvittää tarkemmin.

Levylautasella punainen vinyyli soi erittäin hyvin, en kuitenkaan heti osaa tehdä laadullista analyysiä verrattuna Parlophonen originaaleihin monolevyihin. Alkuvaikutelma on kuitenkin sellainen, että Toshiba kuulostaa paremmalta ja mitään ”pikkurapsuja” ei kuulu. Voi pitää paikkansa, että japanilaisilla oli parempi masterointi, painotekniikka ja parempi vinyyli. Toisaalta joskus muistan kuulleeni, että mustia vinyyleitä painettiin Japanissa pieniä määriä juuri sen takia, että niissä oli aavistuksen pienempi ”taustakohina”. No, täytyy kokeilla.

Perehdyn sitten joskus myöhemmin tarkemmin Japanilaisiin harvinaisuuksiin, mikäli nämä alkavat enemmän kiinnostaa. Toistaiseksi tämä saa olla ainoa lajissaan. Joskus ajattelin hankkia internationaalisia levyjä vain sillä periaatteella, että ko. maan ihan ensimmäisen julkaisun ensimmäisen painoksen ja yleisesti tunnetut keräilyharvinaisuudet. Muutoin keskityn vain UK-diskografiaan ja siitäkin erityisesti vuosiin 1962-1970. Ihan kaikkeen kun ei voi erikoistua.

Harvinaisuus: 2
Etupuoli

Takakansi

Takakansi, 1500 Jeniä

Takakansi

Takakansi

Sisäpussi, myöhäisempi

Sisäpussi

Lyrics-liite

1-puoli

1-puoli

1-puoli

2-puoli

2-puoli

1-puolen matriisi