mothers, stampers: n/a
matrix: n/a
disc weight: 172 g
Hieman poikkeuksellinen on päivitys ja tuote Levyhyllyyn. Apple julkaisi iTunesissa sisällöltään aika paljon normaalista poikkeavan 14-biisisen kokoelman vuonna 2012. iTunesin latausjulkaisua promottiin varsin pienimuotoisesti LP-levyn muodossa. Levyä painettiin mainostamistarkoitukseen tiettävästi vain 1000 kpl. Promootiolevy sisälsi vinyylin lisäksi latauskoodin iTunesin kautta, josta biisit saattoi siis imuroida M4A-formaatissa. Latauskoodi oli voimassa vain rajatun ajan.
Jos jotain The Beatles ”uutta” ja virallista promoa painetaan vain 1000 kpl, herättää se kiinnostuksen keräilijöissä. Niin kävi tässäkin. Kun saatiin varmuus, että LP on ylipäätään olemassa, alkoi kysyntä ja sen seurauksena huutokaupat. Rajallisen määrän levystä huudettiin jopa hieman yli 1000 euroa. Tällä hetkellä niitä on edelleen tarjolla, keskihinta lienee noin 500 euroa. Eli alkuinnostus näyttää pysähtyneen ja järki on tullut hieman jälkijunassa mukaan.
Kallis ”uutuusharvinaisuus” sai tietenkin aikaan sen, että piraatteja, väärennöksiä jälkipainoksia ja uudelleenjulkaisuja (counterfeit, repressing, reissue) alettiin syytää tarjolle. Kaikki ne olivat tietenkin epävirallisia julkaisuja ja tekijänoikeusloukkauksia.
Väärennökset olivat tiettävästi kaikki painettu värivinyyliin. Värejä ovat ainakin oranssi, ruskea, punainen ja purppura.
Kun originaaleja oli vain se 1000 kpl ja niitä löytyi esim. meksikolaiselta radioasemalta, ei siinä innostuksessa kukaan keräilijä oikein osannut sanoa, miltä originaali näyttää, eikä tietoa löytynyt. Väärennökset menivät siis kaupaksi varmaan aika hyvinkin. Niitä kun markkinoitiin uudelleenjulkaisun lisäksi tietysti myös alkuperäisinä promoina. Väärää tietoa on edelleen internet pullollaan. Luotettavallakin sivulla saattaa olla kuva punaisesta vinyylistä ja sen kerrotaan olevan originaali.
Originaalin tunnistaa mm. seuraavista asioista:
Matriisit: BC 83972-01A1 3197551 A2 ja BC 81606-01B1 3197551 B1
Sisäpussissa on iTunesin yksilöllinen latauskoodi
Vinyylin väri on musta
Väärennöksen tunnistaa taasen:
Matriisit: ei ole
Sisäpussi on valkoinen standardi, ilman mitään tekstejä.
Vinyylin väri on jotain muuta kuin musta (ei ole toki poissuljettu, että mustan vinyylin väärennöksiäkin olisi)
Tämä koko juttu viimeistään todistaa, kuinka hulluksi The Beatles-keräily saattaa välillä mennä. Vaikka saisikin oikean 2012 promo-LP:n, mutta maksaa siitä 1000 eur, onko siinä enää mitään järkeä? Samalla summalla saa loistavakuntoisen UK Please Please Me kulta-mustan etiketin mono-painoksen. Tai vaikkapa jonkin exportin. Ymmärrän oston, jos omassa kokoelmassa on täydellinen UK-sarja kaikista vinyyleistä variaatioineen, mutta sellaista ei ainakaan tiettävästi vielä kukaan omista.
Syy miksi hankin tämän epävirallisen painoksen hyllyyn, on se, että yritän ymmärtää logiikkaa, millä perusteella nämä toisistaan poikkeavat biisit on mahdutettu samaan pitkäsoittoon, eli uteliaisuus ja toisaalta hinta oli suhteellisen sopiva (20 eur) uudesta vinyylistä. Käypä hinta tästä olisi kuitenkin vain 10-15 eur.
Popsiken mukaan tällaisesta purppuranvärisestä vinyylistä on maksettu yli 200 euroa ja ehkä enemmänkin, kun on jätetty mainitsematta sana purple ja myyty originaalina.
Joka tapauksessa 172g levy soi hyvin, enkä osaa laatua tietenkään verrata originaaliin promoon, kun sellaista ei hyllyssä ole. Eikä varmaan tule. Biisivalikoima on kylla aika hauska. Jostain kumman syystä sain hävitettyä vinyylin purppurasävyn melko hyvin digikuvatessa. Huono kuvaaja kun olen.
Harvinaisuus: 0+
Sisäpussissa on iTunesin yksilöllinen latauskoodi
Vinyylin väri on musta
Väärennöksen tunnistaa taasen:
Matriisit: ei ole
Sisäpussi on valkoinen standardi, ilman mitään tekstejä.
Vinyylin väri on jotain muuta kuin musta (ei ole toki poissuljettu, että mustan vinyylin väärennöksiäkin olisi)
Tämä koko juttu viimeistään todistaa, kuinka hulluksi The Beatles-keräily saattaa välillä mennä. Vaikka saisikin oikean 2012 promo-LP:n, mutta maksaa siitä 1000 eur, onko siinä enää mitään järkeä? Samalla summalla saa loistavakuntoisen UK Please Please Me kulta-mustan etiketin mono-painoksen. Tai vaikkapa jonkin exportin. Ymmärrän oston, jos omassa kokoelmassa on täydellinen UK-sarja kaikista vinyyleistä variaatioineen, mutta sellaista ei ainakaan tiettävästi vielä kukaan omista.
Syy miksi hankin tämän epävirallisen painoksen hyllyyn, on se, että yritän ymmärtää logiikkaa, millä perusteella nämä toisistaan poikkeavat biisit on mahdutettu samaan pitkäsoittoon, eli uteliaisuus ja toisaalta hinta oli suhteellisen sopiva (20 eur) uudesta vinyylistä. Käypä hinta tästä olisi kuitenkin vain 10-15 eur.
Popsiken mukaan tällaisesta purppuranvärisestä vinyylistä on maksettu yli 200 euroa ja ehkä enemmänkin, kun on jätetty mainitsematta sana purple ja myyty originaalina.
Joka tapauksessa 172g levy soi hyvin, enkä osaa laatua tietenkään verrata originaaliin promoon, kun sellaista ei hyllyssä ole. Eikä varmaan tule. Biisivalikoima on kylla aika hauska. Jostain kumman syystä sain hävitettyä vinyylin purppurasävyn melko hyvin digikuvatessa. Huono kuvaaja kun olen.
Harvinaisuus: 0+
 |
| Kannen etupuoli |
 |
| Takakansi |
 |
| Takakansi |
 |
| Sisäpussi |
 |
| 1-puoli |
 |
| 1-puoli |
 |
| 2-puoli |
 |
| 2-puoli |
